Kantele taipuu vaikka rokkiin

Mielikuva kanteleesta on vahvasti sidonnainen kansanmusiikkiin. Kannel on paljon muutakin. Kansanmusiikkivuoden teemaksi on nyt valittu Kantele palaa!

kantele
Vilma Timonen soittaa kanteletta Saaga Ensemblessä.
Vilma Timonen soittaa kanteletta Saaga Ensemblessä.YLE

Yleisenä uskomuksena on, että kanteleella soitetaan vain Konevitsan kirkonkelloja ja muuta kansanmusiikkia. Mielikuva kansanmusiikin soittimesta on lukinnut kanteleen tiettyyn genreen.

– Kanteleella ei tarvitse soittaa hiljaa ja kauniisti. 1800-luvulla taltioiduilta arkistonauhoilta kuulee, että kanteletta soitettiin jo silloin rytmikkäästi ja äänekkäästi. Se on melkein rock´n rollia, kertoo Kanteleliiton puheenjohtaja Vilma Timonen.

– Se on instrumentti, jossa on tietty määrä ääniä ja tietty määrä säveliä. Niillä sävelillä kukin voi tehdä ihan mitä vaan.

Kanteleen juuret kaukana menneisyydessä

Kanteleen historia ulottuu Suomessa 2000 vuoden taakse. Faktatietoa asiasta ei ole, mutta merkintöjä löytyy useista kirjallisista lähteistä.

– Kantele on siinä ajassa onnistunut aina luomaan nahkansa. Se on onnistunut löytämään aina paikkansa. Näin pitkä historia ei ole mahdollista soittimen kanssa, joka ei ole jollain tavalla erityinen.

Kanteleen suurin puolestapuhuja on Kanteleliitto, joka kokoaa alan toimijat yhteen. Kansanmuusikoista soitinrakentajiin sekä opettajista taiteilijoihin.

– Kanteleensoittajat ovat loistava yhteisö. Ehkä se tulee siitä todistelun tarpeesta. Etsitään koko ajan uutta ja löydetäänkin sitä. Voisi sanoa, että se on velvoite. Kantele voikin erittäin hyvin kaikissa genreissä, Timonen kiteyttää.

Monikielinen kantele

Perinteisen 5-kielisen kanteleen muistaa jokainen kouluvuosiltaan. Sen pedagogista merkitys ei pidä väheksyä.

– 5-kielinen kannel on loistava pedagoginen väline. Se on maailman parhaita soittimia opettaa lapsille musiikin peruskäsitteistöä. Improvisaatiota ja perussointuasteet. Sillä pääsee heti soittamiseen kiinni.

Jos kanteletta verrataan viuluun, niin kanteletta on helppo oppia soittamaan.

– Viulu vaatii vuosien työn, jotta siitä saa äänen, jota pystyy kuuntelemaan. Siihen, että pystyy luomaan omaa musiikkia, menee ikuisuus.

Kanteleissa on eroja. Kanteleliiton puheenjohtaja soittaa juuri hänelle räätälöidyllä soittimella.

– Tämä on oma Vilma-design, tämä on teetetty ihan minua varten. Tässä on 15 plus neljä kieltä ja koneisto, joka mahdollistaa soittamisen eri sävellajeissa.

Hienon musiikin tekemiseen ei silti tarvita mitään mittatilaussoittimia.

– Martti Pokela sävelsi 60-luvulla viisikieliselle kanteleelle balettiesityksen musiikin, Vilma Timonen kertoo. Hän opettaa Sibelius Akatemiassa ja soittaa useissa kokoonpanoissa.

Kanteleen mediaseksikkyys

Nykykansanmusiikkia viedään rytinällä ulkomaille, mutta kotimaassa se tunnetaan huonosti.

– Kantele ei ole mitenkään poikkeuksellinen verrattuna muun kansanmusiikin näkyvyyteen. Kansainväliseen kontekstiin ajateltuna kanteleesta tekee poikkeuksellisen, että sen sointi herättää poikkeuksetta aina kiinnostusta. Siinä on jotain taikaa, Timonen summaa.

Lähteet: YLE Helsinki