"Haminalainen ei muutu kotkalaiseksi helposti"

Suomen kotiseutuliiton tutkijat alkavat selvittää kuntaliitosten henkisiä vaikutuksia. Päädosentti Lassi Saressalo sanoo, että mikäli esimerkiksi Hamina ja Kotka liitettäisiin yhteen kuntaliitoksella, haminalaisten olisi hyvin vaikeaa mieltää itseään kotkalaisiksi. Entäpä milloin kuusaalaisista tulee henkisesti kouvolalaisia?

Hamina
Hamina
Yle Antti Kolppo

Lassi Saressalon mukaan kuntaliitoskeskustelu on toistaiseksi painottunut teknisiin seikkoihin. Esille on nostettu lähinnä asioiden taloudellis-hallinnollinen puoli.

- Tavallinen ihminen ja hänen elämänpiirinsä on jäänyt kokonaan sivuun. Esimerkiksi Kouvolassa olisi mielenkiintoista selvittää missä vaiheessa kuusankoskelaisista tai Valkealan maaseutuväestöstä tulee henkisesti kouvolalaisia. Vai tuleeko koskaan, Saressalo toteaa.

Kartalta häipyneet rajat säilyvät ihmisten mielissä

Lassi Saressalon mukaan ihmiset samaistuvat omaan kuntaansa. Kun totutut rajat kuntaliitoksen yhteydessä häipyvät, tämä voi aiheuttaa päänvaivaa. Saressalo käyttää esimerkkinä Kouvolan ja Kuusankosken välistä rajaa: Kartalla rajaa ei enää ole, mutta se säilyy edelleen ihmisten mielissä.

- Uskon, että paikalliset identiteetit edelleen säilyvät. Mikäli kunnanisät ovat kuitenkin viisaita, aletaan rakentaa sateenvarjoidentiteettiä joka pitää sisällään laajempia alueita.

Erään kuntaliitosesityksen mukaan Etelä-Kymenlaaksossa Hamina liitettäisiin Kotkaan. Kaupungeilla on kuitenkin omat vahvat perinteensä.

- Itselläni on juuret Haminassa ja tiedän kuinka vaikeaa haminalaisen on mieltää itseään kotkalaiseksi. Kotka on aina selkeästi ollut kauppa- ja satamapaikka. Haminassa puolestaan varuskuntaidentiteetti on hyvin syvällä, Saressalo sanoo.

Vehkalahden kunta yhdistyi Haminaan vuonna 2003. Uuden sukupolven vehkalahtelaiset kuitenkin sanovat jo itseään haminalaisiksi. Saressalon mukaan tämä voi johtua kasvatuksellisista seikoista.

- Tilanne oli se, että Vehkalahti oli Haminan ympärillä ja Vehkalahden kirkko oli Haminassa. Ei siinä ehkä ollut niin suuria ongelmia identiteetin suhteen. Liitoksen jälkeen käytiin kuitenkin suuri keskustelu siitä millainen vaakunan tulisi olla, Saressalo sanoo.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Pyry Ojala