Halliuudistus vie harjoittelumahdollisuudet nuorilta

Huippujalkapalloilijoita ei enää synny Lahdessa entiseen malliin, harjoitteluolosuhteet ovat retuperällä eikä suurhallin uudistaminen monitoimihalliksi ainakaan helpota tilannetta. Toimittaja Hanski Kinnunen pelkää, että varsinkin juniorit kärsivät harjoitusmahdollisuuksien kaventumisesta.

Suunvuorot
Lahden suurhalli
Suurhallista poistuvia harjoitustiloja korvataan Mukkulan uudella hallilla.YLE / Juha-Petri Koponen

Lahti on aina mielletty jalkapallokaupungiksi. Meillä on Reipas ja Kuusysi, jotka ovat molemmat pitäneet huolen siitä, että maine on pysynyt, vaikka välillä on eletty vaikeitakin aikoja.

Fuusiotuote FC Lahti on yrittänyt pitää Lahden jalkapallo-osaamisen esillä - hienoimpana saavutuksena toissa vuoden pronssisija Veikkausliigassa. Vuoden harharetken jälkeen FC Lahti palasi jalkapallon valtakunnalliselle päätasolle.

Meillä on Litmanen, Kolkka sekä Pasanen ja Matti Klinga, Joel Mero sekä muutama muu lahjakas nuori, mutta lahtelainen juniorimylly ei ole enää pystynyt tuottamaan yhtä paljon huippupelaajia kuin joskus ennen.

Syitä tietenkin on monia. Jalkapallokin taistelee harrastajista muiden perinteisten ja uusien muotilajien kanssa.

Valmennuksen taso ei ehkä ole niin hyvä kuin pitäisi. Eikä jokaisessa ikäluokassa yksinkertaisesti ole lahjakkuuksia.

Väitän kuitenkin, että suurin syy lahtelaisen huippupelaajien määrään hiipumiseen ovat olosuhteet. Kesällä tilanne on kohtalainen, jos nurmikentät ovat pelikunnossa, mutta talvella olosuhteet heikkenevät. Moni juniorijoukkue joutuu etsimään harjoitusvuoroja naapurikunnista. Onneksi Vierumäki ja Pajulahti ovat lähellä. Muuten tilanne olisi katastrofaalinen

Sitä kohti ollaan menossa, kun suurhalli päätettiin valjastaa muidenkin lajien käyttöön ja siitä tulee monitoimihalli, johon pääsevät koripalloilijat ja sählynkin pelaajat

Koripalloilijoita ja salibändäreitä väheksymättä totuus on kuitenkin se, että Kuusysi ja Reipas liikuttavat yhdessä yhtä suurta juniorimäärää kuin muut lahtelaisseurat yhteensä, joten on surullista, että jalkapalloilijoiden harjoitusolosuhteet huononevat entisestään.

Niin, jäähän hallista puolet jalkapalloilijoiden käyttöön, mutta kun nykyinen kokonainenkaan halli ei riitä, miten riittää puolikas.

On luvattu, että Mukkulaan tulee uusi katettu tekonurmi. Tuleeko se ja milloin? Ja jos tuleekin, ei se pysty millään täyttämään suurhallin jättämää aukkoa.

FC Lahti luonnollisesti pääsee ensin poimimaan päältä omat vuoronsa ja juniorijoukkueet jakavat loput. Tunnit vuorokaudessa vain loppuvat kesken. Virallisia harjoitusvuoroja isompi ongelma on varmasti omatoimisen harjoittelun mahdollisuus.

Suurhalli on melkein keskustassa, joten sinne on nuortenkin pelureiden helppo tulla vaikka koulun jälkeen bussilla. Mukkula on syrjässä. Kun siellä on toimintaa, kentän laidalle ei mahdu itsekseen treenaamaan.

Lahden suurhalli rakennettiin jalkapalloilijoille. Se oli pohjoismaiden hienoin ja paras. Ja vaikka se pelialustaltaan on pudonnut kehityksestä ajat sitten, sen ansioksi voidaan ainakin osaksi laskea se, että Lahti on jotenkin pysynyt Suomen jalkapallokartalla.

Ennen suurhallia suunnilleen samalla paikalla oli kuplahalli. Kohta jalkapalloilijat palaavat takaisin kuplaan. Tämäkö on kehitystä? Ainakin se on häpeällistä.

Lähteet: YLE Lahti / Hanski Kinnunen