Moni suojeltu rakennus rapistuu purkukuntoon

Monin paikoin kaupunkikuvaa rumentavat huonokuntoiset, mutta suojellut rakennukset. Pahimmassa tapauksessa suojelukohteet rapistuvat korjauskelvottomiksi, ja silloin ne voivat saada purkutuomion.

kulttuuri
Kauppapuistikko 29 Vaasa
Kauppapuistikolla suojeltu hirsitalo on heikossa kunnossa. Muun muassa sen kuisti on osittain purettu, mikä on laskenut rakennuksen arvoa.Hans-Mikael Holmgren / YLE
Kauppapuistikko 29 Vaasa
Kunnostuksen puute uhkaa suojeltuja rakennuksia. Katso Heidi-Maria Harjun toimittama juttu (kesto: 2.19). Kuvaus ja leikkaus: Hans-Mikael Holmgren

Vaasassa osa suojelluista rakennuksista on ränsistymässä nopeaa tahtia. Asemakaavassa suojellun rakennuksen omistaja on velvoitettu pitämään rakennus kunnossa, mutta aina tämä ei toteudu. Osa omistajista saattaa jopa tavoitella purkulupaa, arvioi Vaasan kaupungin kaavoitusosaston projektipäällikkö Marketta Kujala.

Yksi huonokuntoinen asemakaavassa suojeltu rakennus sijaitsee Kauppapuistikko 29:ssa. Vaikka sen kunto on hävyttömän heikko, ei sitä ole saatu kunnostettua. Eikä tapaus ole Vaasassa ainutkertainen.

- Valitettavaa, että on tällaisia kohteita, joissa selkeästi näkee, että rakennusten annetaan vain rappeutua. Meillä on ollut yksittäisiä tapauksia kohteista, joissa rakennus on rappeutunut siinä määrin, että sille on annettu lopulta purkulupa. Mutta tätä ei missään nimessä voi pitää suositeltavana keinona, Kujala korostaa.

"Kunnostuskehotuksia pitäisi antaa"

Syitä kunnostamatta jättämiseen on monia, mutta usein taustalla on raha: joko kalliit korjauskustannukset tai arvokas tontti. Jos rakennus on suojeltu, sen omistaja on velvoitettu pitämään rakennus kunnossa. Koska näin ei useinkaan tapahdu, sysää Marketta Kujala vastuuta myös rakennus- ja ympäristölautakunnalle.

- Minä toivoisin, että lautakunta tekisi katselmuksia myös suojelukohteissa ja antaisi kunnostuskehotuksia, koska siihen heillä on täysi juridinen oikeus. Lautakunnan antama kunnostuskehotus on erittäin velvoittava, Kujala sanoo.

Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pertti Kautto on ihmeissään kritiikistä. Hän on myös monessa kohtaa eri mieltä Kujalan kanssa.

- Minä haluaisin kyllä tietää, heittää palloa takaisin, että mitkä ne kohteet ovat, joille pitäisi antaa kunnostuskehotus, koska minä en laske niihin enää tällaisia Valkolinnan kaltasia rakennuksia, jotka on mennyt niin huonoon kuntoon, ettei ole mitään edellytyksiä enää tehdä niille mitään, Kautto kuittaa.

Suojeluskuntataloksi rakennettua, Viljo Revellin suunnittelemaa Valkolinnaa ei ole kaavassa suojeltu, mutta sen purkamisesta tai toisaalta suojelusta kiistellään nyt jo korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Suojelusta ollaan erimielisiä

Myös Vaasan kaupungin sisällä ollaan suojelusta kahta mieltä: osa haluaisi laajentaa suojelua ja ottaa käyttöön pakottavia keinoja, kun taas osan mielestä rakennuksia suojellaan liian kevein perustein.

- Minä poistaisin suojelumerkintöjä joiltakin osin. Korostan sitä, että rakennuksen pitää olla suojelun arvoinen ja sellaisessa kunnossa, että se kannattaa suojella ja lähteä tekemään sille jotain, koska suojeluhan edellyttää, että rakennusta pidettäisiin sitten jatkossakin kunnossa, perustelee rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pertti Kautto.

Hän myös haluaisi purkuluvan huonokuntoisille suojelukohteille, koska ne hänen mukaansa aiheuttavat turvallisuusriskin ja pilaavat kaupunkimaiseman. Kaavoitusosaston projektipäällikkö Marketta Kujala on toista mieltä.

- Jos kohde on arvokas, niin kyllä se on syytä silloin suojella. Ja tietenkin siinä kaavaprosessissa arvioidaan suojelun kohtuullisuus. Todella huonokuntoisestakin vanhasta hirsitalosta voidaan saada kunnostamalla hyvä, Kujala painottaa.

Lähteet: YLE Pohjanmaa / Heidi-Maria Harju