Ksylitoli lykkää hammaslääkärille menoa

Erikoishammaslääkäri Marja-Liisa Laitalan väitöskirjatutkimus osoittaa, että äidin ksylitolinkäyttö hyödyttää lapsen hammaskalustoa suuresti. Pienten lasten hampaat reikiintyvät tutkimuksen mukaan jopa kolme vuotta tavanomaista myöhemmin. Ksylitolin hyödyistä on jo paljon näyttöä, mutta tiedon soveltaminen käytäntöön tökkää usein rahapulaan.

Ksylitoli
YLE

Kallion alueen erikoishammaslääkäri Marja-Liisa Laitala on tutkimuksessaan tarkastellut Ylivieskassa 90-luvulla tehdyn äiti-lapsi - tutkimuksen pitkäaikaisseurantaa. Lisäksi tutkimus pyrki vertaamaan näitä äiti-lapsi - tutkimukseen osallistuneita lapsia, joilla hampaiden reikiintymisriski oli suuri. Näiden lasten suun terveyttä verrattiin koko ikäluokan muihin lapsiin.

Pitkäaikainen seuranta

Äiti alkoi syödä ksylitolia lapsen ollessa 3kk ikäinen ja söi sitä säännöllisesti, kunnes lapsi oli kaksivuotias. Lapsi itse ei käyttänyt ksylitolia. Tuloset olivat rohkaisevia, kertoo myös Oulun yliopistossa tutkijatohtorin sivutoimessa työskentelevä Marja-Liisa Laitala:

- Äidin suun bakteerikanta pystyttiin ksylitolin käytöllä muuttamaan sellaiseksi, että hampaiden reikiintymseen liittyvät bakteerit vähenivät, jolloin äitien lapsiinsa tartuttama bakteerikanta ei suosinut hampaiden reikiintymistä. Riski hampaiden reikiintymiseen siis väheni.

Ksylitolia syöneiden äitien lapsilla ensimmäiset reiät puhkesivat vasta kahdeksan ikävuoden paikkeilla, kun taas verrokkiryhmässä reikiä ilmaantui jo neljän ja puolen ikävuoden tienoilla. Vaikutus näkyi siis nopeasti.

Tämä äidin ksylitolinsyönti näkyi lasten hampaissa myöhemminkin, käytännössä siihen asti kunnes maitohampaat lähtivät. Lapsia seurattiin 10-vuotiaaksi asti. Myöhemmästä hyödystä ei ole vielä tutkimusta, mutta sitä uskotaan olevan.

- Yleensä ajatellaan niin, että bakteerikanta joka muodostuu lapsena, alle parivuotiaana, jää pysyväksi. Eli suuhun hampaiden terveydelle vahingollisia bakteereja ei tule niin paljon.

Rahallisesti kannattavaa

Tutkimuksessa selvitettiin, että äideille annettu ksylitolivalmiste maksoi äitiä kohden 116 euroa. Kun kustannus jaetaan yhtä lapsen tervehampaista vuotta kohden, äidin ksylitolikustannukseksi tuli kokonaisuudessaan 37 euroa. Erikoishammaslääkäri Marja-Liisa Laitala toteaa, että summa on pieni, kun sitä vertaa yhteen terveyskeskushammaslääkärin paikkauskertaan ja sen kustannuksiin.

Väitöskirjan tekijä toteaa, että vaikka näyttö tässä ja muissakin tutkimuksissa on selvä, hänen tietoonsa ei ole tullut kuntaa, jossa odottaville äideille jaetaan ksylitolia. Syynä on lienee raha.

- Kyllä raha ratkaisee. Vaikka ainahan pitäisi miettiä, ei-rahallisia arvoja eli sitä, että pieni lapsi välttää hammaslääkärikäynnin.

Jotta ksylitolista on hyötyä lapselle, äidin täytyy käyttää sitä riittävästi. Purkka ei ole pakollinen, tablettikin käy. Jo viiden minuutin pureskelu 3 kertaa päivässä riittää, niin että päiväannokseksi tulee vähintään 5 grammaa.

Kallion alueella nyt soveltamaan

Kallion alueella erikoishammaslääkärinä toimiva Marja-Liisa Laitala toteaa, että hänen omalla työkentällään näitä Ylivieskan seudulla tehtyjä tutkimuksia aiotaan nyt soveltaa käytäntöön.

Ystävänpäivänä alueen hammashoitolassa järjestetään ksylitoli-tietoiskupäivä, jossa kerrotaan ksylitolista, Ylivieskassa tehdyistä tutkimuksista ja jaetaan ehkä tuotenäytteitäkin. Lisäksi ksylitoli-viikolla käydään kouluilla kertomassa ksylitolista ja muista suun terveyteen liittyvistä asioista.

Marja-Liisa Laitalan mukaan Kallion alueella lasten hampaiden kunto on näppituntumalta sanottuna kohtuullinen, mutta huoltakin on.

- Se mikä ei tilastoissa heti näy, on että pienillä lapsilla on reikiä ja niillä joilla on reikiä, on niitä entistä enemmän.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa