1. yle.fi
  2. Uutiset

Mieltymys kasviksiin, kahviin ja olueen selittyy osin karvasmakugeenillä

Mieltymys kasviksiin syntyy maistelemisen ja tottumisen kautta, mutta myös geenistö vaikuttaa makuaistiin. Karvasmakugeeni maistetaan herkästi tai epäherkästi ja kasvikset ruokalautaselle kannattaa valita herkkyyden perusteella. Ainakin osittain.

terveys
Keltaisia, oransseja ja punaisia paprikoita.Comstock Production Department

Pidätkö karvaista mauista? Ellet, voi syy löytyä geeniperimästäsi.

- Olut, kahvi ja monet kasvikset ovat karvaita makuja, joten esimerkiksi niistä pitämiseen vaikuttaa osaltaan ihmisen geeniperimä, kertoo tutkija Hanna-Leena Hietaranta-Luoma Turun yliopistosta.

Karvasmakugeeni tekee henkilöstä herkän tai epäherkän maistajan.

- Herkät maistajat maistavat myös muita makuja, kuten makeita ja rasvaisia, epäherkkiä paremmin, Hietaranta-Luoma sanoo.

Tottumuksella tavaksi

Ihmisellä on geenejä, jotka vaikuttavat siihen, valitseeko hän karvasta vai muuta ruokaa.

- Jos herkkä maistaja ei esimerkiksi pidä kasviksista, hänen kannattaa muistaa, että kasvisten karvaudessakin on eroja. Hän siis voi valita lautaselleen vähemmän karvaita kasviksia, Hanna-Leena Hietaranta-Luoma toteaa.

- Ja toisaalta, voidaanhan kasvisten makua peittää esimerkiksi mausteilla, tutkija sanoo ja muistuttaa, että tottuminen eri makuihin edellyttää montaa maistamiskertaa.

Suoria johtopäätöksiä siitä, kasvaako ihmisestä esimerkiksi nirso eri makujen suhteen, ei voida geeneistä vetää.

- Elämäntapoihin, kuten makuaistiin ja terveydentilaan vaikuttavien geenien ollessa kyseessä, ihmisen omilla valinnoilla, kuten ruokatottumuksilla, on suuri vaikutus, Hietaranta-Luoma muistuttaa.

Lähteet: YLE Pohjanmaa

Lue seuraavaksi