Humalasta johtuvat aivovammat ovat yleistyneet - epilepsia uhkana

Alkoholiongelmien pohjalta syntyvät aivovammat ovat lisääntyneet Pohjois-Karjalassa viime vuosina. Monia aivovammoja voidaan hoitaa muun muassa verihyytymien liuotushoidoilla, mutta monelle pysyväksi vaivaksi jää neurologisia tauteja kuten epilepsia.

Teksti-TV Pohjois-Karjala
Neurologi Anna-Maija Saukkosen mukaan epilepsia pitäisi nähdä muunakin kuin pelkkinä kohtauksina.YLE / Kaisu Lötjönen

Pohjois-Karjalassa epilepsiaan sairastuu kymmeniä ihmisiä vuosittain. Epilepsian syynä voivat aivovammojen lisäksi olla esimerkiksi perinnölliset tekijät. Kaikkia sairastuneita ei kuitenkaan diagnosoida eikä kaikille tapauksille löydy syytä. Epilepsia on selvästi suurin kroonisten sairauksien ryhmä Pohjois-Karjalassa.

Vaikka hoidot ovat parantuneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana huomattavasti, epileptikot saavat yhä liian vähän tukea.

- Erityisesti kohdistaisin huoleni epidemiaan sairastuneisiin nuoriin ja heidän kohtaloonsa. He syrjäytyvät yhteiskunnasta helpommin, heillä voi olla esimerkiksi ongelmia opintojen kanssa. Työvoimahallinnon suuntaan esittäisin toiveen, että epileptikoille olisi enemmän räätälöityä opiskelua ja tukitoimintoja, sanoo neurologi Anna-Maija Saukkonen Joensuun Keskussairaalalta.

Kirurgiaan turvaudutaan yhä useammin

Epilepsiaan sairastuu yleisimmin alle 1-vuotiaat lapset sekä ikäihmiset. Yleisin hoitokeino on lääkitys, mutta myös esimerkiksi kirurgiset toimenpiteet vaikeissa epilepsiatapauksissa ovat yleistyneet viimeisten 10 vuoden aikana. Myös sairauden diagnosointi kehittynyt. Pääasiassa epilepsia totetaan sairastuneen läheisen haastattelulla.

Koko maassa epilepsiaa sairastaa yhteensä noin 56 000 ihmistä, vuosittain tehdään 3 000 uutta diagnoosia.

Maanantaina vietetään Euroopan epilepsiapäivää. Päivän teemana on Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia. Teema on esillä myös joensuulaisessa kauppakeskus Isossa Myyssä sekä Joensuun konservatoriossa järjestettävässä paneelikeskustelussa.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala