Melumittari paukkuu punaisella kyläkoulussa

Koulumelu koetaan haitalliseksi monessa koulussa. Esimerkiksi Tammelan Riihivalkaman kyläkoulussa mekastus on osa arkipäivää. Opettaakseen oppilaita kontrolloimaan äänenkäyttöään koulu hankki pari vuotta sitten melumittarin. Metelöinti jatkuu ja melumittari on arjessa jo niin tuttu juttu, että oppilaat eivät enää kiinnitä siihen huomioita.

Liikennevalomainen melumittari on tuttu juttu oppilaille. Se on jopa niin tuttu, että melutason kohoaminen huippuunsa ja valojen vaihtuminen punaiseksi ei hätkähdytä lapsia. Kuva: YLE / Ville Välimäki

On kouluja, joissa meteli ja melumittari ovat arkipäivää. Näin on muun muasa tammelalaisessa Riihivalkaman kyläkoulussa, missä liian korkeata melutasoa välkyttävä mittari enää ei juurikaan kiinnitä lasten huomiota.

Valo syttyy punaiselle, kun luokkahuoneen melutaso nousee yli 80 desibelin. Oppilaat sanovat, että koulumelu häiritsee.

- Paljon, erittäin paljon se häiritsee, ja olisi kiva, jos oppitunneilla olisi hiljaista. Pojat ne suurimmaksi osaksi meluavat, sanovat alakoululaiset Helena, Hanna ja Anni.

Koulussa melun haittavaikutukset vielä korostuvat, jos luokassa on kehno akustiikka. Opettajat joutuvat korottamaan omaa ääntään sitä mukaa kuin lasten äänet nousevat.

- Opettaja joutuu aina välillä korottamaan jonkin verran ääntään. En tarkoita huutamista, mutta ääntä täytyy korottaa, kertoo Riihivalkaman koulunjohtaja Pasi Kokkonen.

- Luulen, että lasten metelöintiin on syynä se, että kun lapset menevät kotiin, niin siellä on televisiot, radiot ja tietokoneet päällä. Melua on joka paikassa, niin ulkona kuin sisälläkin, ja lapset vain ovat tottuneet siihen.

Forssan sivistystoimenjohtaja Jarmo Pynnönen puolestaan sanoo, että jo pienetkin tekniset kikat luokkahuoneissa tuovat apua meluhaittohin. Esimerkiksi huonekaluissa käytettävistä huopatilkuista tuolin jalkojen alla jo saattaa olla apua.