Sosiaalisella medialla hoidetaan jo nuorten hampaitakin

Suomalaisnuorten hampaat eivät pysy enää yhtä hyvässä kunnossa kuin pari vuosikymmentä sitten. Napostelu- ja siemailukulttuurin myötä hammaspeikko puree Pohjoismaiden laiskimpien harjaajien hampaisiin. Apua nuorten harjausinnon parantamiseen haetaan tietenkin sosiaalisesta mediasta.

terveys
Hymyilevä tyttö
Jyrki Lyytikkä / Yle

Lasten ja nuorten karies väheni voimakkaasti 1970-90-lukujen välisenä aikana, mutta tuo hyvä kehitys on nyt pysähtynyt. Myös lievää ientulehdusta esiintyy nykyään valtaosalla nuorista.

Suuhygienisti Milla Vihannon mukaan valtaosa nuorisosta hoitaa hampaansa edelleen hyvin, mutta osalta harjaus on jäänyt harvemmalle.

– On myös sellaisia nuoria, joilta on päässyt unohtumaan, että lapsuuden terveet hampaat eivät automaattisesti pysy nuorena hyvinä, vaan niistä täytyy pitää huolta.

Suuhygienisti Kukka-maaria Leivosen mukaan suunterveydessä näkyy eroja samalla tavalla kuin muussakin terveydessä. Reikiintyminen keskittyy tietylle osalle väestöä.

Suu käy koko ajan

Tiedonpuutteesta asian ei pitäisi olla kiinni, sillä hampaiden harjaamisen tärkeydestä jaksetaan puhua esimerkiksi kouluissa siinä kuin ennenkin.

– Ehkä kysymys on kulutusyhteiskunnan tulosta. Paljon herkkuja on saatavilla, ja herkuttelu on muuttunut arkipäiväisemmäksi. Nuoret napostelevat ja saattavat jättää aterioita välistä, korvata ne suklaalla tai jollain muulla. Koulupäivät ovat pitkiä, ja limsojen, mehujen sekä energiajuomien käyttö on lisääntynyt huomattavasti sieltä 70-80-luvulta, toteaa Vihanto.

Myös pakkauskoot ovat suurentuneet. Tosin hampaiden kannalta ei periaatteessa ole väliä, juoko limsaa lasillisen vai kahden litran pullollisen kerralla.

– Ideana on, että se tarvitsisi yhdistää normaaliin ateriarytmiin, kun muutenkin syö jotain, niin sen makean tai happaman juoman liittää siihen, ja katkaisee sen happohyökkäyksen ksylitolilla, muistuttaa Leafin ksylitolitiedottajana toimiva suuhygienisti Milla Vihanto jo virkansakin puolesta.

Nykyään nuorisolla on Kukka-Maaria Leivosen mukaan siemailukulttuuri, joka helposti pitää happohyökkäystä valloillaan jatkuvasti.

– Pelaillaan tietokoneella, katsotaaan telkkaria, vieressä on mehutölkki tai puolentoista litran limsapullo ja siitä otetaan pikkuisen koko ajan, jolloin happohyökkäyskin kestää useita tunteja.

Milla Vihannon mukaan suomalaiset ovat myös laiskempia hampaiden harjaajia kuin naapurimaittemme kansalaiset.

– Esimerkiksi eurooppalaisessa kouluterveyskyselyssä näkyy ihan selvät erot, että suomalaiset nuoret ovat hampaiden harjausaktiivisuudessa ihan häntäpäässä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vain noin puolet harjaa suosituksen mukaisesti kaksi kertaa päivässä. Se on jostain syystä nyt unohtunut. Se on ihan suunhoidon perusasia, jolla pääsee jo todella pitkälle.

Tapa olisikin syytä iskostaa pienestä pitäen osaksi lasten aamu- ja iltatoimia, jolloin se luontevasti jatkuu nuoruusiälläkin.

Happohyökkäyksestä Habbo-hotelliin

Parhaillaan käynnissä olevassa kilpailussa haetaan Vuoden Terveyskeskushammashoitolaa, jolla etsitään uusia keinoja 13-15-vuotiaiden nuorten suun terveyden edistämiseksi ja itsehoitoon motivoimiseksi.

Harjausinnon kartutuskeinoina aiotaan hyödyntää mm. sosiaalista mediaa, jossa nuoret voisivat jakaa vaikkapa itse tekemiään videoita.

– Kamerakännykkä on hip ja cool, joten jos nuoret saataisiin innostettua tekemään muutaman minuutin hammasterveysklippejä itse, sen sijaan että aikuinen terveydenhuollon ammattilainen laittaa puolen tunnin hammasinfon pyörimään. Uskon, että jompikumpi niistä kiinnostaa niistä vähän enemmän, nauraa Vihanto.

Ammattilaisillekin toki on sarkansa uudessa mediassa. Esimerkiksi nuorten suosima Habbo-hotelli on valjastettu happohyökkäysten torjuntaan, ja sieltä löytyy suuhygienistin vastaanotto.

– Nuoret paljon liikkuvat sosiaalisessa mediassa, ja Habbo-hotellissahan on ajatus, että suuhygienisti vastaa nuorten kysymyksiin. Ja tietenkin suun terveys liittyy kokonaisterveyteen, joten tiedotusta on syytä liittää muihin terveyskampanjoihin. Siellä voi olla terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, jotka kantavat huolta yleisestä terveydestä, ja yhdistetään tätä ohjausta, visioi Leivonen.

Kukka-Maaria Leivonen on parhaillaan virkavapaalla Turun kaupungilta, ja hänen työnantajansa on tällä hetkellä Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL.

Karieksen karkoittamisessa turvaudutaan myös nuorille aina niin tärkeisiin ulkonäköseikkoihin.

– Ainakin nuoriin tyttöihin voisi vedota muistutus siitä, haluaako hampaiden olevan kauniit ja valkoiset. Se ei tule automaattisesti, vaan täytyy muistaa pitää niistä hyvää huolta. Tummentuneita ja reikiintyneitä hampaita ei mikään valkaisu pysty enää pelastamaan. Parasta olisi nuorena pitää niistä tosi hyvää huolta, muistuttaa Milla Vihanto.

Kukka-Maaria Leivonen säestää nuorten oman hammasherätyksen tärkeydestä.

– He voivat itse miettiä, miten siihen pääsee, eli tietoa on nykyään paljon saatavilla joka puolella. Mutta kun omassa päässä tulee se oivallus, että "ahaa, näin mun kannattaa tehdä", niin silloin on se toteutuskin aina parempaa. Se vaikuttaa motivaatioon, kun itse keksii ratkaisun, eikä sanota, että nyt täytyy ruveta tekemään näin ja näin!

Parhaillaan vietettävää ksylitoliviikkoa on järjestetty vuodesta 2003 alkaen viikolla 6.

Lähteet: YLE Turku