1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ihovoiteet voi tehdä omassa kattilassa

Pystyisikö ihonhoitotuotteita tekemään itse? Kaupoista saa toinen toistaan kalliimpia käsirasvoja ja parfyymejä, mutta onko niiden valmistus hankalaa? Pyysimme apua yliopistokeskus Chydeniuksen professori Ulla Lassilta ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kemiantekniikan lehtori Maija Rukajärvi-Saarelalta, jotka auttoivat vastauksen löytämisessä.

Kuva: YLE / Kia-Frega Prepula

Kun kemiaa taitava kaksikko esittelee ihovoiteen ja partaveden valmistukseen tarvittavien aineiden listaa, tehtävä tuntuu ihan mahdolliselta. Suurin osa aineista löytyy apteekista, eikä tislailuun tai keittelyyn kulu kauaa aikaa. Ihovoiteeseen tarvittava mehiläisvaha saadaan askarteluliikkeestä ja partaveteen käy Alkosta saatava kirkas viina.

Ihovoiteen valmistus

Ihovoidetta kannattaa valmistaa keittiössä, sillä aineiden kuumennukseen tarvitaan hellalevyä ja kuumennuskasaria. Aineiden sekoitteluun tarvitaan esimerkiksi lusikkaa ja pieniä sekoitusastioita.

Kun kemiankokeista on kyse, suojalasit ovat hyvä varuste. Valmista voidetta varten kannattaa etsiä käsiin vaikkapa vanha, tyhjä ja kannellinen rasvapurkki.

Ruusuvesi ja natriumtetraboraattijauhe mitataan kattilaan ja niitä kuumennetaan sekoittaen hellalla. Seosta ei keitetä. Ruusuveden pitää vain hiukan poreilla, jotta jauhe liukenee. Sitten toisessa kasarissa parafiiniöljy ja mehiläisvahapala kuumennetaan ja sekoitetaan toisiinsa. Liuokset yhdistetään tavallisessa kasarissa ja sekoitetaan voimakkaasti, kunnes seos on tasaista, voidemaista.

Voidetta voi hajustaa muutamalla parfyymitipalla. Hajuste voi olla vaikkapa parfyyminäyteputkilosta. Sitten voiteen voi säilöä kannelliseen astiaan.

Voiteen aineita saa apteekista, paitsi mehiläisvahaa, jota voi hankkia askarteluliikkeistä.

Parfyymin tai partaveden valmistus

Kemiantekniikan lehtori Maija Rukajärvi-Saarela ja professori Ulla Lassi siirtyvät seuraavaksi partaveden valmistukseen.

Siihen ei tarvita edes hellalevyä ainoastaan korkillinen pullo ja suppilo sekä tietysti ainekset. Muut ainekset löytyvät apteekista, mutta etanolia varten on käytävä Alkossa. Kirkas, 40-prosenttinen viina käy.

Koska glyseroli on nestemäistä ja sitä tarvitaan grammamäärä, se on punnittava. Kokeilemalla selvisi, että käytännössä 1 tl glyserolia on sopiva määrä. Kaada alkoholiliuos ja glyseroli pulloon suodatinsuppilon läpi, sulje korkki ja ravistele hyvin. Ja siinä se. No ei aivan, sillä sitten on valittava hajuste ja lisättävä vesi.

Ruusuvesi käy hajuveteen ja parfyymiin. Määrä on kiinni omasta mieltymyksestä. Joku tuumii, että 3 millilitraa ruusuvettä riittää, joku tahtoo enemmän. Muitakin tuoksuja voi etsiä. Viitseliäs uuttaa itse miehisiä tuoksuja esimerkiksi minttuyrteistä.

Entä lopputulos?

Millaisia ihonhoitotuotteita sitten itse tekemällä saatiin aikaan? Ulla Lassin ja Maija Rukajärvi-Saarelan opastuksessa valmistettu käsivoide on koostumukseltaan valkoista, juoksevaa, mutta hyvin rasvaista. Voide saattaisi sopia laitettavaksi käsiin illallalla ennen nukkumaanmenoa, jolloin se saisi aikaa imeytyä. Rasva tuntui kosteuttavan kuivan ihon erittäin tehokkaasti.

Itse valmistettu partavesi olisi kaivannut tehokkaampaa hajustetta kuin ruusuveden. Nyt hetken pullossa seistyään partavesi tuoksui lähinnä etanolilta. Ehkä minttuyrteistä uuttamalla saisi sopivan voimakasta hajustetta?

Kotikemistiä opastanut kaksikko toteaa, että kaupasta valmistetuissa ihonhoitotuotteissa on samoja perusaineita kuin näissä itse tehdyissä. Hajusteet ovatkin sitten toinen juttu ja suurten yhtiöiden omia salaisuuksia.

Mikäli arjen kemia innostaa, kannattaa tutustua Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Tukemia (Tutkimalla oppii) hankkeeseen. Siellä opastetaan esimerkiksi eskareita paperintekoon ja muihin kemian saloihin.