Näkökulma: Viivoja kartalla

Kuntauudistusta selvitellyt työryhmä julkisti ehdotuksensa uudesta kuntakartasta viikko sitten. YLE Etelä-Karjalan toimittaja Eero Mäntymaa ottaa pakinassaan kantaa kuntalaisten reaktioihin.

Kuntauudistus
YLE Etelä-Karjala

Rajat ovat jännä juttu. Kun ihminen vetää itsensä ja muiden väliin viivan, jossakin napsahtaa. Rajan omalle puolelle jääneet ovat yhtäkkiä meidän sakkia, rajan ulkopuolella ovat ne muut. Poikasena minun rajani ympäröivät Kotkan Metsolan lähiötä. Olin ennen kaikkea Metsolan poikii. Naapurilähiön, Korelan, poikien kanssa ei leikitty.

Iän ja kilometrien karttuessa omat rajat siirtyivät kauemmaksi. Yhtäkkiä olinkin kotkalainen, sitten ennen kaikkea suomalainen. Hetken aikaa taisin olla ylpeä eurooppalaisuudestanikin. Pikku hiljaa karttaan piirretyt viivat muuttuivat yhdentekeviksi. Sen oman heimon jäsen kun nyt saattaa löytyä vähän mistä vain.

Hallinnollisten seikkojen takia rajat ovat tietenkin tuiki tärkeitä, olivat kyseessä sitten valtion tai kunnan rajat. Mutta kun nämä rajat otetaan pois ympäriltämme, niin muuttuuko meissä ihmisissä mikään? Ei tietenkään. Lemillä paistetaan yhä särää ja Simpeleellä ”kaik lutviutuup” niin kuin ennenkin.

Ajat muuttuvat ja ihmiset sen mukana, mutta viivat kartalla eivät luo heimoidentiteettiä.

Tämä viisastelu johtuu tietenkin siitä, että Suomen kuntien rajoja ollaan taas kerran laittamassa uusiksi, rankalla kädellä. Hallituksen kuntakartasta noussut poru on sen kaltainen, että olo on kuin keskellä toraisia afrikkalaisheimoja, joiden rajoja mielivaltainen siirtomaaisäntä on nyt vääntämässä uuteen uskoon.

Monisatasivuinen kuntajakoesitys on hymyssä suin revitty silpuksi eduskuntatalon portaille ennen kuin siihen on ehtinyt perehtyä kukaan – vilkaisu karttaan riittää.

Ja kyllä - onhan siinä huoleen aihettakin: Tuleeko pakkoliitoksia? Säilyvätkö palvelut? Rapautuuko lähidemokratia? Mistä työtä työttömille virkamiehille, ja niin edelleen.

Tärkeitä asioita. Mutta väitänpä silti, että iso osa porusta johtuu myös siitä, että pudasjärveläinen ei halua olla oululainen, naantalilainen ei halua olla turkulainen, eikä imatralainen halua olla samassa hiippakunnassa lappeenrantalaisen kanssa.

Niin ja vielä iso syy meteliin: Kuntavaalit ovat kohta ovella.

Mitä niihin palveluihin sun muihin tulee, uskon, että niiden säilymiseen vaikuttaa enemmän esimerkiksi se, että suomalainen ikäpyramidi muistuttaa kohta pyramidia enemmän kantarellia. Eikä tarvita monimutkaisia laskutoimituksia huomatakseen, että kunta, jossa yhtä työtätekevää kohden on kaksi ei-työtätekevää, ei pärjää kauaa ilman leveämpiä hartioita.

Joten. Kuntaliitoksia tulee, mutta tuskin niin paljoa, kuin on jo ehditty pelätä. Kokoomusvetoinen hallitus aloitti tinkaamisen sopivan alhaalta. Totuus tulevasta kuntakartasta löytyneekin jostain esitetyn 69 kunnan ja nykyisen 336 kunnan välistä.

Kuntauudistuksen aluekierros on parhaillaan Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Nyt on siis mitä parhain hetki kuunnella, mitä ministereillä ja virkamiehillä on sanottavanaan. Miksi koko Etelä-Karjala halutaan yksien kuntarajojen sisälle?

Ja jos vierailun jälkeen tekee mieli repiä kuntakarttoja silpuksi, muistakaa laittaa palaset kierrätykseen.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala / Eero Mäntymaa