Venäläiset innostuivat jälleen kiinteistökaupoista

Maanmittauslaitoksen mukaan viime vuonna venäläiset ostivat Suomesta 480 kiinteistöä, joista lähes puolet Etelä-Karjalasta. Kauppa käy, koska suomalainen talo on turvallinen sijoituskohde venäläiselle rahalle.

Kotimaa
Mikko Haapanen / YLE

Etelä-Karjalassa eniten kiinteistöjä ostettiin Imatran ympäristöstä, kertoo kiinteistökaupoista kirjaa pitävän Maanmittauslaitoksen asiantuntija Juhani Väänänen.

- Kiinteistökaupat sijoittuvat sadan kilometrin säteelle Imatrasta. Imatran kaupungista ostetaan vanhempia ja pienempiä omakotitaloja. Muualta Saimaalta ostetaan tontteja ja hulppeampia taloja, hän sanoo.

Suuri osa kiinteistöistä on lomakäyttöön ja siten osan vuodesta tyhjillään.

Suomalainen talo on turvallinen sijoituskohde

Kiinteistökaupat alkoivat kasvaa vuonna 2005. Huippuvuosi oli vuonna 2008, jolloin Suomesta ostettiin noin 800 kiinteistöä. Sitten iski taantuma ja kaupat putosivat puoleen. Nyt venäläisten ostointo on taas kasvamassa.

Rahoja sijoitetaan suomalaisiin taloihin muun muassa maan vakaan ja turvallisen tilanteen vuoksi.

- Täällä on rekisterit, omistustiedot ja pinta-alatiedot kaikki hyvin hallinnassa. Täällä ei myöskään ole rikollisuutta kovinkaan paljoa. Suomi on rauhallinen maa, Väänänen luettelee.

Heilahtelevan talouden lisäksi epävarmuutta ovat hieman lisänneet Venäjän presidentinvaalit.

- Siellä on ollut vähän epävakaata. Näin pyritään saamaan omaisuutta turvaan.

Kaupoista vaikea saada tietoa

Kaikista kiinteistökaupoista ei Maanmittauslaitos saa tietoja. Pimentoon jäävät esimerkiksi ne venäläiset yksityishenkilöt, jotka ovat tarpeeksi kauan Suomessa asuttuaan saaneet suomalaiset henkilötunnukset.

- Hehän ovat ikään kuin suomalaisia ja jäävät "piiloon", Väänänen sanoo.

Tietoa kaupoista ei myöskään saada, jos venäläinen ostaa kiinteistöjä perustamansa yrityksen kautta.

- Perustetaan Suomeen vaikkapa "Kouvolan Helmi" ja rekisteröidään se kaupparekisterissä. Rekisteriin merkitään varsinaiset omistajat, mutta yrityksellä voi kuitenkin olla suomalainen toimitusjohtaja, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Näin varsinainen bulvaani jää paljastumatta, Väänänen havainnollistaa.

Väänänen arvioikin venäläisten viime vuonna ostamien kiinteistöjen todellisen lukumäärän liikkuvan noin kuudessa sadassa.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala