Laskiaispullan evoluutioon on kuulunut myös korintteja ja rusinoita

Kotkalainen kondiittori Kari Mäkelä nauttii laskiaispullansa mantelimassalla, toisin kuin valtaosa asiakkaista. Voin ja kerman suhteen ei kannata pihistellä, mutta kohtuus pitää muistaa, kuten esimerkki historiasta osoittaa.

Laskiaispulla
Kermavaahdolla ja hillolla täytettyjä laskiaispullia konditoria Cocossa Karhulassa.
Olli Törönen / Yle

KotkaKondiittori Kari Mäkelä aloitti jälleen laskiaispullien leipomisen jo aamuyöllä konditoria Cocossa Karhulassa. Pullien sesonki kestää ainakin tämän viikon loppuun. Joulun jälkeen kondiittori on täystyöllistetty, sillä vuoden alusta lähtien aloitetaan valmistautuminen Runebergin päivään ja laskiaiseen.

Laskiaispullataikina on Mäkelän mukaan tavallista pullataikinaa maukkaampi. Rasvassa ei ole säästelty ja hän käyttää leipomiseen vain kotimaista voita ja kermaa, jonka rasvapitoisuus on muhkeat 38 prosenttia.

- Itse pidän enemmän mantelimassalla täytetystä pullasta, kuten kolmasosa meidän asiakkaista. Suurin osa haluaa kuitenkin hillolla täytettyjä pullia, Mäkelä kertoo.

Laskiaispullan sisältö on vaihdellut vuosien saatossa. Esimerkiksi Saksassa sisään on laitettu pieniä kivettömiä viinirypäleitä eli korintteja sekä rusinoita. Ruotsalaiset alkoivat syödä laskiaispullaa mantelimassan kera ja hillotäytettä käytetään lähinnä Suomessa.

Laskiaispulla tuo lähes kaikille mieleen vain positiivisia mielikuvia, mutta sen historiaan liittyy myös vähemmän mukavia tapahtumia. Alunperin leivonnaisen keksi leipurioppilas, jota oli uhattu raipaniskuilla ellei tämä keksisi jotakin uutta ja kekseliästä.

Tarina kertoo myös, että laskiaispullat olisivat koituneet Ruotsin kuninkaan Aadolf Fredrikin kohtaloksi vuonna 1771. Kuningas oli nauttinut valtavan aterian, johon oli kuulunut myös runsaasti laskiaispullia. Tosin ateria oli sisältänyt myös kaviaaria, hummeria ja shampanjaa.

Lähteet: YLE Kymenlaakso