1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rautaruukit

Ajatuskupla: Ahneuden anatomiaa

Ahneudesta puhutaan ja kirjoitetaan nyt enemmän kuin vuosikausiin. Pomoportaan miljoonaoptiot ja hulvattomat eläke- ja asuntoedut ärsyttävät. Tuottaako ahneus hyvinvointia vai onko se kaiken pahan alku ja loppu? Onko ahneus ihmisen sisäsyntyinen ominaisuus? Onko ahneus moralistien lyömäase? Onko oman voiton pohjaton pyynti hyväksyttävää? Pirjo Peltoniemi pohtii ajatuskuplassaan ahneuden anatomiaa.

rautaruukit
Lontoon kadulle perustettu telttakylä
Lontoon kadulle perustettu telttakylä osoittaa mieltään kapitalismia vastaan.YLE / Pirjo Peltoniemi

Turun Radion haastattelema Nokian entinen huippujohtaja Anne-Liisa Palmu kuvaili ahneutta poikkeuksellisen suorin sanoin. Nokian ahneus on pohjatonta, narsistista. Nokia on kuin ufo. Se lentää paikasta paikkaan, pysähtyy hetkeksi ja imaisee kaiken sisuksiinsa ja etsiytyy jälleen toiseen halpamaahan, Palmu kuvaili.

Sammon suuromistaja Björn Wahlroos myhäili jokin aika sitten Helsingin Sanomien sunnuntaisivulla. Ihminen on luonteeltaan omaa etuaan ajatteleva, muotoili salolainen multimiljönääri.

Oman voiton tavoittelu muodostuu kaikkein hyväksi, Wahlroos totesi erääseen taloustieteen klassikkoon vedoten. Mielipidesivut täyttyivät nopeasti vasta-argumenteista. Puhuvatko ahneudesta vain kateelliset luuserit?

Tilastojen mukaan tuloerot ovat Suomessa revenneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kasvuvauhti on OECD-maiden kärkiluokkaa. Miljoonien eurojen optioilla ja hulvattomilla eläke- ja muilla eduilla höystetty pieni eliitti tienaa 200- 300 kertaa enemmän kuin keskituloinen työntekijä. Köyhät köyhtyvät. Upporikkaat rikastuvat.

Skotlantilainen Finlaysonin perusti Tampereelle puuvillatehtaan vuonna 1820. Tehdas oli pitkään Suomen ja Pohjoismaiden merkittävin työllistäjä. Oman aikansa Nokia. Tehtaalla oli oma koulu, sairaala, päiväkoti, kirjasto, poliisi, kauppa ja kirkkokin. Työläisille rakennettiin moderneja asuntoja. Tehtaan työntekijöiden oli helppo samaistua finlaysonilaiseksi.

Ruotsalainen Björkmanin teollisuussuku puolestaan osti Fiskarsin ja viisi muuta ruukkia. Hän perusti koulun ja varmisti, että opetus oli kaksikielistä. Valtion tuella kartanon yhteyteen tehtiin myös karjanhoito-, hevoshoito- ja meijerikoulu. Suurena nälkävuotena 1867 hän avasi kartanossa suojapaikan Sisä-Suomesta valtatietä myöten Helsinkiin pyrkiville kerjäläisille tarjoten ruokaa, yösijan ja sairaanhoitoa. Turkulainen apteekkari Julin kehitti Fiskarin ruukkia entisestään. Hänen tunnuslauseensa oli: " Toimi totuus ja toivo!".

Pohjaton ahneus on aikamme ilmiö. Siitä puhutaan, koska se on pelottavaa. Finlaysonin tehtaat ja ruukit elävät vieläkin. Niissä on uutta, virkeää toimintaa, museoita, historiaa vaalitaan. Nokian kaltaisella ufolla on hirveä kiire. Se jättää jälkeensä vain savuavia raunioita.

Lähteet: Pirjo Peltoniemi / YLE Turku

Lue seuraavaksi