1. yle.fi
  2. Uutiset

Kymijoen pohjasedimenttejä ei ruopata

Kymijoen pilaantuneita pohjasedimenttejä ei ruopata. Pahimmin pilaantuneen Kuusaansaari-Keltti -jokiosuuden kunnostusvaihtoehdoista yksikään ei osoittautunut ympäristön kannalta erityisen hyväksi.

Teksti-TV Kymenlaakso
Kymijoki, Ahvionkoski
Kymijoki, AhvionkoskiYLE Kymenlaakso

KymenlaaksoYmpäristövaikutusten arviointimenettelyssä todetaan, että kunnostusruoppauksen aiheuttamat kuormitukset tulisivat selville vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Kunnostuksen kokonaishyötyä vähentää myös se, että jokiosuutta ei saada kunnostamalla kokonaan puhtaaksi. Lisäksi Suomenlahteen päätyvä myrkyllinen dioksiini ja furaani vähenee ilman kunnostustakin luontaisesti.

Yleisöpalautteella on merkitystä

Sedimenttien ruoppauksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä kysyttiin ensikertaa kansalaismielipidettä nettisivujen avulla. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Vesistöpäällikön Visa Niittyniemen mukaan kansalaiskeskustelulla on merkitystä päätöksenteossa.

- Jos kansalaismielipiteet olisivat olleet esimerkiksi tässä tapauksessa hyvin voimakkaita siihen suuntaan, että riskeistä huolimatta joki pitää kunnostaa, niin kyllä todennäköisesti siihen olisi ryhdytty.

Kansalaisten kuuleminen Internetissä onnistui Niittyniemen mukaan melko hyvin. Järjestelmällä tavoitettiin suuri määrä ihmisiä, kun palautteen saaminen on ollut normaalisti vaikeaa. Varsinaisesta äänestystilanteesta ei ollut kuitenkaan kyse.

- Tietenkin sitten pyydettiin eri tahoilta näitä lausuntoja, jolla on suuri painoarvo. Tämä on tavallaan se kokonaistulos tässä.

Työstä koituva haitta liian suuri riski

Kansalaisten kannanotot olivat voimakkaita sekä puolesta että vastaan. Vastustajat pelkäsivät työnaikaisia riskejä ja ruoppausta puolustavat olivat sitä mieltä, että työnaikaiset riskit voidaan kestää, jos joki on jatkossa puhdas.

- Se oli vaikea kysymys meillekin. Olemme nähneet kunnostamisen hyödyt ja oltaisiin mielellään sellaiseen ratkaisuun päädytty. Riskeille ei voitu kuitenkaan ummistaa silmiä.

Niittyniemen mukaan ratkaisevaksi tekijäksi muodostui se, ettei kaikkia haitta-aineita olisi kuitenkaan saatu puhdistettua.

- Riski olisi ollut helpompi ottaa, jos koko Kuusankoski-Keltti -väli oltaisi saatu täysin puhtaaksi tai alemmas kulkeutuvien haitta-aineiden määrä olisi merkittävästi vähentynyt pitkällä aikavälillä.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Niklas Joki

Lue seuraavaksi