Kalmosaarten luunäytteiden tulokset selvillä

Itä-Suomessa viime kesän ja syksyn aikana niin kutsutuissa kalmistosaarissa tehtyjen arkeologisten tutkimusten tulokset ovat selvineet. Radiohiiliajoituksen mukaan haudoista löytyneet jäänteet ajoittuvat pääosin 1400- ja 1500-luvuille. Tulos kumoaa perimätietona kulkeneet tarinat, joiden mukaan vainajat olisivat venäläisiä sotilaita.

Teksti-TV Savo
Arkeologi Juha Ruohonen tutkii kairalla vanhaa hautaa.
YLE / Toni Pitkänen

Pohjois-SavoArkeologi Juha Ruohosen mukaan hautalöytöjen ikä osuu yksiin savolaisen asutuksen leviämisen kanssa. Kalmistosaaria on savolaisen perinteen mukaan käytetty laajalti hautapaikkoina 1600-luvulle saakka, jolloin kirkko kielsi hautaamisen muualle kuin kirkkomaahan. Muualla hautaamisesta kirkko langetti rangaistuksia.

Itä-Suomessa nyt tehtyjen tutkimusten mukaan osa havainnoista ajoittuu 1600-luvun alkupuolelle. Arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta uskoo, että Itä-Suomesta löytyy nyt tutkittuja hautoja vanhempiakin kalmistoja.

- Etelämpänä, Etelä- ja Pohjois-Savon rajoilla saarikalmistoista voi löytyä jopa 1300-luvun lopulle ajoittuvia hautoja, Ruohonen arvioi.

Teoria väliaikaishaudoista ontuu

Saarista löydettyjä hautoja on usein arveltu väliaikaisiksi hautapaikoiksi. Yleinen uskomus on ollut, että vainajia on haudattu saariin esimerkiksi kelirikkoaikana odottamaan suotuisampia kelejä, jotta vainajat saatasiin kuljetettua kirkkomaahan. Hautojen sisältö kumoaa tämänkin uskomuksen.

- Monista haudoista on löydetty luita, eli on hyvin epätodennäköistä, että haudat olisivat väliaikaisia, arkeologi Ruohonen sanoo.

Hautojen iän lisäksi kansan suussa perimätietona kulkeneet legendat sotilashaudoista paljastaa perättömiksi niin ikään hautojen sisältö.

- Haudoista on löydetty myös naisten ja alle kymmenvuotiaiden lasten luita, kertoo Ruohonen.

Hautojen ikä yksissä asutuksen leviämisen kanssa

Savolainen heimo alkoi etsiä uusia elinalueita muun muassa riistan perässä yhä laajemmilta alueilta. Hiljalleen korpimaille nousi taloja, ajan kuluessa kyliä.

Perhekunnat kasvoivat ja väkeä myös kuoli. Saarista löytyi helposti saavutettavia hautapaikkoja. Yhden talon esimerkin perässä muutkin alkoivat käyttää samaa saarta hautapaikkana.

- Esimerkiksi Rautavaaran Tiilikkajärven seudulla on yksi kalmistosaari, jonka läheisyydessä on ollut muutamia taloja. Kun yksi talo aloittaa hautaamaan vainajansa jonnekin, muut seuraavat esimerkkiä, Ruohonen sanoo.

Tutkimusten jatko haaveena

Hautalöytöjen radiohiiliajoitus on yksi etappi kalmistosaarien tutkimisessa. Lähitulevaisuudessa aineistosta tehdään tieteellisiä julkaisuja ja tulokset toimivat väitöstutkimuksen pohjana. Arkeologi Ruohonen haaveilee kenttätutkimusten jatkamisesta.

- Toiveissa olisi päästä tekemään laajempiakin kenttätutkimuksia, mutta rahoitusta voi olla vaikea saada, hän tuskailee.

Lähteet: YLE Savo / Mika Moksu