Pantteri ja Puuma kelpasivat etunimeksi

Maistraatti ja oikeusministeriön nimilautakunta tulkitsevat nimilakia eri tavoin erikoisten etunimien kohdalla. Viime vuosina maistraatti on hyväksynyt lapselle etunimeksi esimerkiksi Leijonan, Pantterin ja Puuman. Oikeusministeriön nimilautakunta suhtautuu varovaisesti eläimiin etuniminä.

Kotimaa
Vauvan varpaat.
Seppo Sarkkinen / Yle

Jotkut vanhemmat haluavat lapsensa erottuvan joukosta etunimensä perusteella. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan esimerkiksi Leijona ilmestyi viralliseksi etunimeksi 1980-luvun jälkeen.

Myös Pantteri- ja Puuma-nimisiä ihmisiä elelee Suomessa. Vaikka maistraatissa tavallisesta poikkeava nimi on mennyt läpi, olisi oikeusministeriön nimilautakunta näyttänyt niille todennäköisesti punaista valoa.

- Ne (nimet) eivät ole meillä käyneet, joku maistraatti on ne jossain hyväksynyt. Esimerkiksi Tiikeri-nimeä on haettu lapselle, mutta nimilautakunta ei sitä puoltanut. Samalla logiikalla näitä muitakaan ei olisi puollettu, sanoo nimilautakunnan sihteeri Juhani Ketomäki YLE Helsingille.

Ketomäki painottaa, että jotkut eläinten nimet voivat olla etunimiä, mutta ei mikä tahansa. Nimilautakunnan nikottelun taustalla on halu suojella lasta liian erikoiselta etunimeltä, joka voisi johtaa kiusaamiseen.

Otso pitää pintansa

Vakiintunut eläin etunimenä on esimerkiksi Otso, joka tuli nimistöön 1800-luvun lopulla kansallisromantiikan myötä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Otso-etunimi yleistyi kuitenkin vasta 2000-luvulla. Väestörekisterikeskuksen järjestelmässä on 2 600 merkintää etunimestä Otso.

Myös toinen metsien peto, Susi, on nimipalvelun mukaan päätynyt etunimeksi. Susi on kuitenkin todennäköisesti muunnos germaanisten kielten Susan-nimestä.

Nimipalvelu johtaa väärille poluille myös nimien kirjoitusasun takia. Esimerkiksi nimipalvelusta löytyvä Jänis-nimi on todennäköisesti latviankielinen J?nis, jonka tietojärjestelmä tulkitsee virheellisesti.

Väestörekisterikeskus ei kerro yksityisyydensuojan vuoksi etunimien tarkkaa määrää, eikä sitä onko kyseinen nimi annettu tytölle vai pojalle. Esimerkiksi Pantteri-nimisiä ihmisiä voi olla Suomessa vain yksi, vaikka nimipalvelussa määräksi mainitaan "alle 20".

- Harvinaisista nimistä ei anneta täsmällisiä määriä yksityisyyden suojan vuoksi. Numeroista ei siis voi vetää suoria johtopäätöksiä, huomauttaa erikoistutkija Sirkka Paikkala Kotimaisten kielten keskuksesta.

Suomalaisten korvaan kaikkein erikoisimmilta kuulostavat nimipalvelun etunimet, kuten Kani ja Kala, ovat useimmiten jonkin vieraan kielen nimiä.

Lähteet: YLE Helsinki