Körttiläisyys on Savon lahja Pohjanmaalle

Helmikuussa sata vuotta täyttänyt Herättäjä-Yhdistys kokoaa yhä kymmeniä tuhansia ihmisiä kesäisille herättäjäjuhlille. Herännäisyys, kirkon sisäinen herätysliike on keskittynyt etenkin Savoon ja pohjalaismaakuntiin. Uusi vuosituhat uudistaa Siionin virsiä ja körttiseuroja.

Kotimaa
92-vuotias Alko Jaakola seisoo körttipuvussa Ylivieskan körttimuseossa
Alpo Jaakola puki körttipuvun ylleen jo nuorena miehenä. Nyt vuosikymmenien kuluttua hän hoitaa kotitalossa olevaa körttimuseoa. (2:13) Kuvaus ja editointi Kalle Niskala.

Herättäjä-Yhdistystä perustettiin Jaakolan salissa Ylivieskassa 20.2.1912. Tupaan tunki silloin sellainen väenpaljous, että lattiat notkuivat.

- Silloisen arvion mukaan salissa oli tuhat henkeä. Kun kokous loppui, lattioita oli pakko tukea ratakiskoilla, kertoo Jaakolan talon nykyinen asukas yli 90-vuotias Alpo Jaakola.

Sittemmin talo on ollut Herättäjä-Yhdistyksen käytössä. Sitä ovat käyttäneet historian saatossa majapaikkanaan myös venäläiset santarmit, suomalaiset upseerit ja poliisit. Menneestä kertoo runsas körttimuseo talon vintissä.

Juuret 1700-luvulla

Herännäisyys pohjautuu 1700-luvun herätyksiin. Paavo Ruotsalainen ohjaili Lapinlahden Telppäsniityn heinäväen hurmoksellisista kokemuksista lähteneitä herätyksiä kirkolliseen ja luterilaiseen uomaan. Historiantutkijoiden mukaan hurmosliikkeitä syntyi isojaon jälkeen, yhteisöllisistä asioista tuli entistä yksilöllisempiä.

Savosta herätys kulki matkamiesten kyydissä Pohjanmaalle. Ajan saatossa herännäisyyttä ovat koetelleet johtajakiistat, käräjät ja sivistyneistön pilkka. Topeliuskin näki herännäisyyden eksytyksen henkenä. 1840-luvulla sen suojista irtaantui evankelinen herätysliike. Raittiit ja työteliäät körtit ovat olleet pohjalaisen hyvinvoinnin tukirankaa, jotka kartuttivat kansansivistystä kansaopistoilla.

"Yltääkö lapsi leipävartaalle?"

Kaupunkilaistuminen karsii talonpoikaisia kielikuvia seurapuheista. Parhaillaan uudistetaan myös Siionin virsiä. Seuratkin ovat muuttumassa.

-Kaupunkilaisnuorten seuroissa keskustellaan ja välillä veisataan. Perinteisessä seurakaavassa vuorottelevat virret ja puheet, luonnehtii Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, Raudaskylän Kristillisen Opiston rehtori Jukka Hautala.

Viime vuosisadan alkupuolella moni körtti halusi erottautua pukeutumalla körttipukuun.

Kun sääty-yhteiskunta purkautui , ihmiset alkoivat pukeutua yli säädyn, Ulkomaiset kankaat houkuttelivat. Talonpoikainen yhteisö asettui modernisaatiota vastaan ja teki siitä itselleen tunnusmerkin ja lain, Hautala taustoittaa. Hänen eteläpohjalainen, 1940-luvun alussa syntynyt isänsä ei enää ollut körttipukumiehiä. Punaista väriä körtit vieroksuivat myös poliittisista syistä. Punainen oli ateistisen sosialismin väri.

Körttipuvussa on "körtit"

Alpo Jaakola teki pukuvalintansa teini-iän keuhkokuumeessa.

- Sanoin äidille, että jos tästä kuumeesta eläväksi selviän, minulle pitää laittaa körttipuku, hän kertaa. Suvussa on körttipukua käytetty neljässä polvessa.

- Koskaan en ole körttipuvun hankkimista katunut, Jaakola sanoo. Harmaan puvun pikkutakin alta näkyy liivi. Takissa on yksinkertaiset kaulukset ja takana "körtit", kolme halkiota.

Mikä sitten olisi körttiläisen alatien kristillisyyden ydin?

Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala sanoo, että kristittynä oleminen ei ole körttiläiselle jonkin tason ylittämistä. Se riittää, että on liitetty evankeliumin yhteyteen kasteessa. Herättäjä-Yhdistys haluaa yksinkertaisesti Siionin virsillä ja seuroilla tukea ja rohkaista ihmisiä elämään kristittyinä.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa/ Ritva Karhula