ImatraImatralainen Jaakko Porrasmäki on teroittanut kairojen teriä jo 40 vuoden ajan. Oppia hän haki vuonna 1972 Heinolasta UR:n kairatehtaalta. Teroittamisessa on viisi eri vaihetta, joista kolme tehdään koneilla ja kaksi käsin hiomalla.
- Ensin irtoterä pannaan ruuvipenkkiin ja oikaistaan timantilla terän suu. Sitten koneessa hiotaan terän ulkopinta suoraksi, ja sen jälkeen toiseen hiomakoneeseen, missä hiotaan alapuoli tasaiseksi. Tämän jälkeen terä laitetaan takaisin ruuvipenkkiin ja hiotaan ulkopinnassa oleva kierre pois varovasti. Viimeisessä vaiheessa terä käytetään huopalaikkaisessa hiomakoneessa, missä on kiillotusaineetta. Tästä tulee kuin partaveitsi, kyllä tällä parran ajaa, kertoo porrasmäki.
Hiomakivellä tekee hätäteroituksen
Pilkkireissuun on hyvä ottaa myös hiomakivi mukaan. Tylsää terää voi itse yrittää saada terävämmäksi hiomalla terän sisäpuolelta vaikka kuinka paljon.
- Mutta jos terän ulkopintaan puuttuu, niin sitten pitää jo tietää mitä tekee. Jäällä terän saa sellaiseen kuntoon, että kalareissun pärjää, Porrasmäki pohtii.
Terä on suojattava aina, kun sitä ei käytetä
Kairan terä tylsyy, jos jäässä on esimerkiksi puulastua, ruokoa tai pohjasta jään sisään päätytyttä hiekkaa. Kairassa on aina pidettävä suojaa, kun sillä ei poraa. Suoja on laitettava ja otettava aina varovasti, sillä terä on erittäin terävä.
- Kaira on aina kairattava pystyyn jäähän, kun käy onkimaan. Jos kaira jää jäälle makaamaan, se on vaarallinen. Terään osuessaan, saapas menee halki. Jos mukana on koira, se kuitenkin jossain vaiheessa tallaa terälle ja jalka on veressä. Pahoja voi myös tapahtua, jos jäällä ei ole lunta ja se on liukas. Pilkkijä voi liukastua ja kaatua itsekin terän päälle, muistuttaa Porrasmäki.
Isältä pojalle
Suomessa jääkairan teroittajia on melko harvassa. Monet urheiluväline - ja eräliikkeet myyvät vaihtoteriä pilkkijöille. Liikkeet toimittavat terät Heinolaan Konsakun tehtaalle teroitettavaksi. Samalle tehtaalle, mistä imatralainen Jaakko Porrasmäki haki oppinsa 40 vuotta sitten. Nyt Porrasmäki on siirtänyt 40 vuotta sitten oppimaansa taitoa pojalleen.
- Poikahan on teroittanut jo kaksi talvea, eli näin se taito on ainakin meillä periytynyt eteenpäin.
Lähteet: YLE Etelä Karjala / Ville Toijonen