Autojen entisöijä Keijo Hirvonen on vm -42

Autojen entisöinnistä ja automuseostaan tuttu Keijo Hirvonen täyttää 70 vuotta. Hirvonen pyörittää Liperissä Myllyn vanhat autot -museota ja on edelleen mukana Autoväri Hirvosen toiminnassa. Vanhojen autojen kunnostaminen jatkuu myös, ja nyt työn alla on vuosimallin 1929 Citroën.

vanhat autot
Keijo Hirvonen
YLE / Esa Pietarinen

Liperin Härkinvaaralla, Ukkolanmäellä 28.2.1942 syntynyt Keijo Hirvonen asuu samalla kylällä edelleen. Hirvonen kouluttautui kirvesmieheksi ja teki alan työtä Tervon rakennusliikkeessä. Kirvesmiehen hommat vaihtuivat automaalaukseen 1968, jolloin Maalaamo Keijo Hirvonen perustettiin.

- Veljeni kävi ammattikoulun autopeltipuolen, mutta ei pystynyt hoitamaan niitä maalaushommia, joita Härkinvaaralla autotallissa teimme, joten se homma lankesi minulle itsestään, muistelee Keijo automaalaamon alkua.

Hirvoset myivät automaalamon vuonna 1983 ja Keijo perusti silloin automaalikaupan. Autoväri Hirvosen toimitusjohtajuuden Keijo luovutti pojalleen Mikalle vuonna 1995. Hallituksen puheenjohtajana toimiva Keijo on edelleen lähes päivittäin työpaikallaan

- Yrittäjänä sitä on tottunut olemaan työmaalla ja siellä on nuoria ihmisiä, joiden seurassa tuntee itsensä myös vähän nuoremmaksi. Toisaalta siellä joutuu tekemään monenlaista ja miettimään asioita, niin ei tuo dementiakaan pääse iskemään, pohdiskelee Keijo.

Hiljaa hiihtäen tulee kaunista latua

Autoväriliikkeen lisäksi Keijo Hirvoselle tärkeä paikka on Myllyn vanhat autot -museo. Museon hän perusti 1998, ja nyt näyttelytilaa on lähes 3 000 neliötä ja näytillä yli 200 ajoneuvoa.

- Autojen kunnostus ja entisöinti alkoi jo 1970 luvulla ja on ollut iso osa elämää. Ensi kesänä on taas vähän laajennettava museota, koska autoja tuntuu tarttuvan jatkuvasti mukaan. Se on kuitenkin vihoviimeinen laajennus, lupailee Keijo.

- Autojen laatua koitamme parantaa, entisiä viedään pois ja uusia parempia tilalle. Autojen määrä ei kuitenkaan museossa enää lisäänny.

Syntymäpäivänään Keijo Hirvonen ei pidä suuria juhlia, vaan sanoo hiihtelevänsä jossain Savon puolella. Hänen mottonaan onkin:

- Hiljaa hiihtäen tulee kaunista latua. Ei pidä enää turhia kiirehtiä, tekee vain ne hommat mitkä tuntuvat hyviltä. Se on tärkeintä.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Esa Pietarinen