Pulujen paukuttelu on tarkkaa touhua

Puuppolan pulujen ampumiseen ei tarvinnut hakea poikkeuslupaa. Poliisi kuitenkin valvoo aseen käyttöä taajama-alueella tarkasti. Jos rauhoittamattomia lintuja hävitetään pesintäaikana, poikkeuslupa haetaan Riistakeskuksesta.

Eläinten kuolema
Puluja
Niina Ryyppö / Yle

Puuppolan koulun pulujen hävittäminen on nostanut keskusteluun sen, kenellä on oikeus lopettaa haittaeläimiä ja kuka myöntää mahdolliset luvat. Kuka vain ei saa lähteä haittalintuja räiskimään, vaarana on syyllistyminen metsästysrikokseen.

Lopettamisesta puhuttessa linnut ja muut eläimet jaetaan kahteen pääryhmään: rauhoitetut ja rauhoittamattomat. Lisäksi lupakäytäntöön vaikuttavat se, ollaanko taajaman ulkopuolella, sekä etäisyys rakennuksiin. Rauhoittamattomilla linnuilla on myös omat pesintärauhoitusaikansa, puluilla se on 10.3.-31.7.

- Rauhoittamattomien lopettamiseen ei periaatteessa tarvitse lupaa, jos tietyt etäisyydet ja säännöt täyttyvät. Esimerkiksi pulun saa 10.3. asti ampua taajaman ulkopuolella, jos 150 metriä rakennuksista täyttyy, kertoo komisario Arto Rajala.

Räkätti yleisin lupakohde

Jos lopetetaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eläimiä, luvat täytyy hakea ELY-keskuksesta. Jos taas hävitetään rauhoittamattomia eläimiä niiden pesintäaikana, poikkeuslupa anotaan Riistakeskuksesta. Poliisi ei myönnä lupia eläinten lopettamiseen, mutta valvoo taajamassa tehtävää ampumista.

- Meiltä myönnetään vuosittain 60-70 poikkuslupaa näiden rauhoittamattomien lintujen lopettamiseen pesintäaikana. Eniten lupia haetaan maatalouden vahinkokohteisiin, kuten mansikanviljelyyn. Eniten ammutaan räkättirastaita, noin 4000 vuosittain, kertoo riistapäällikkö Jukka Purhonen Keski-Suomen Riistakeskuksesta.

Taajamassa lopetus epätavallista

Puuppolassa puluja ammutaan taajama-alueella, missä järjestyslaki kieltää aseen käytön. Poliisi on ollut mukana valvomassa, ettei missään tilanteessa synny tällaista aseen käytön kieltämistilannetta. Asuntojen etäisyyksistä, ampuma-ajoista ja -suunnista, sekä tiedottamisesta järjestettiin katselmus yhdessä Erä-Kortat -metsästysseuran kanssa.

Haittaeläinten lopettaminen taajama-alueella on epätavallista.

- Olen ollut tässä hommassa toistakymmentä vuotta ja tämä on toinen tilanne, jossa poliisi on joutunut katsomaan ja koordinoimaan tilannetta. Puuppolassa terveyshaitat ovat niin merkittävät, että on kaikkien etu saada paikat kuntoon, Rajala toteaa.

Poliisi itse lopettaa eläimiä vain poikkeustapauksissa, tässä noudatetaan poliisilain 25. pykälää: poliisimiehellä on oikeus lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmiselle. Esimerkiksi taajamassa liikkuvan hirven lopettaminen pohjautuu tähän lakiin. Puuppolan tapauksessa pykälää ei ole kuitenkaan tarvinnut soveltaa.

Lähteet: YLE Keski-Suomi