Vanha aika herää Talkootansseissa

Pala suomalaista teatterihistoriaa herätetään henkiin Savonlinnassa. Ensi kesänä Savonlinnan Teatteri tuottaa Putkinotkon ulkoilmanäyttämölle Erkki Kivijärven kirjoittaman ja Ilmari Hannikaisen säveltämän musiikkinäytelmän Talkootanssit. Ensiesitys oli Olavinlinnassa 82 vuotta sitten.

Savonlinna
Talkootanssit -laulunäytelmän tekijöitä Savonlinnan Teatterissa.
Wanhan Ajan Laulunäytelmä Talkootanssit kiehtoo tekijöitään Savonlinnan Teatterissa.YLE / Paavo Koponen

Talkootanssien esitykset Putkinotkossa liittyvät Savonlinnan Oopperajuhlien satavuotisjuhlintaan. Alun perin teoksen tilasi juhlia varten Aino Ackté. Se kantaesitettiin heinäkuussa 1930 Olavinlinnassa. Seuraavina vuosikymmeninä sitä esitettiin paljon eri teattereissa, Savonlinnassa viimeksi vuonna1976.

Tällä kertaa ensi-ilta on 7. heinäkuuta. Kun alkuperäisestä ensi-illasta tulee päivälleen 82 vuotta 10. heinäkuuta, on erityinen juhlanäytös. Esityksiä on kaikkiaan kuusitoista.

Viatonta romantiikkaa ja vanhaa suomea

Talkootanssit ohjaa teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi. - Tämän teoksen valinta kesäteatteriin oli suorastaan luonnollista, sekä oopperajuhlakytköksen että henkilökohtaisen mieltymyksen vuoksi, tunnustaa Luhtaniemi.

- Olen taipuvainen nostalgiaan ja naiiviin romantiikkaan. Tämä on Wanhan Ajan Musiikkinäytelmä, jossa puhutaan kaunista vanhaa suomea. Eletään melko viatonta ja puhdasta aikaa. Työ ja vuoden kierto määrittävät ihmisten arkea ja kaikilla on paikkansa.

Talkootanssit kertoo paljon myös 1930-luvun suomalaisesta näyttämötaiteesta.

- Suomalainen teatteri on tukeutunut hyvin vahvasti tekstiin, selkeään tarinaan, selkeisiin roolihahmoihin ja kansanhuumoriin, joka on sidoksissa kansan kulttuuriin, kertoo Luhtaniemi. Musiikki on ollut hyvin tärkeässä asemassa. Se tukee tarinaa ja liittyy luontevasti vuorosanoihin.

- Laulut eivät ole mitään irrallisia numeroita, vaan roolihenkilöt puhkeavat lauluun, kun sanat eivät riitä, Luhtaniemi kertoo.

Kansallisromanttista musiikkia

Tilaajasta huolimatta Talkootanssit ei yllä oopperan mittoihin. Musiikkia on kuitenkin paljon. Lauluja on kaksikymmentäviisi ja niiden lisäksi erilaisia alku- ja välisoittoja.

Ilmari Hannikainen sävelsi Talkootanssit isolle orkesterille ja harmoniat ovat sen vuoksi rikkaammat kuin kansanmusiikissa. Melodiat ovat kuitenkin hyvin kansanlaulunomaisia ja kauniita.

- Olisiko se 30-luku ollut sillä tavalla kansallisromanttista aikaa, että kansanlaulut ovat olleet suosittuja. Säveltäjät ovat halunneet siitä olemassa olevasta materiaalista ammentaa ja jatkaa vähän pitemmällekin, arvioi kapellimestari Laura Vartio.

- Tämä on mielenkiintoinen haaste, koska meillä ei ole isoa orkesteria, vaan soittajia on vain kolme. Emme myöskään soita montusta, vaan olemme näyttämöllä talkooväen joukossa kyläpelimanneina, kertoo Vartio. Hän itse soittaa harmonikkaa.

Ilmapiiri lumoaa näyttelijöitä

Näytelmässä Isomäen talon tytärtä Helviä näyttelee Ottilia Kavakka. Hän on arvostaan tietoinen ja vähän koppava, olematta kuitenkaan paha.

- Ajan henkeen on tärkeä tutustua, jotta ymmärtää hahmoaan. Se on haastavaa, mutta mielenkiintoista, sanoo nuori laulajatar.

- Ihmiset ovat olleet aivan toisenlaisia, varauksellisempia. On pitänyt osata käyttäytyä, sanoo tukkilaispäällikkö Heikuraa esittävä Lasse Pajunen. Vanhan tekstin kautta tulee myös historiallinen yhteys 1930-luvun näyttelijän työhön.

- Sinne 30-luvulle ovat tietysti yhtymäkohdat nyt niukat. Mutta sen verran niitä on, että 1960-luvun alussa Pohjois-Karjalassa tapasin vielä vanhan ajan kulkukauppiaita. Kyllä tässä pitää itsensä likoon laittaa, jotta kulkukauppias Impasta tulee totta. Tekstikin on vaativaa, sanoo tämänkertainen Imppa, Matti Muhonen.

- En ole aikaisemmin saanut tehdä vanhaa suomenkieltä ja perinteistä vanhaa teatteria. Se on jo hienoa ja odotan sitä innolla, kertoo Isomäen insinööripoikaa Penttiä näyttelevä Jari Pylväinen.

- Nyt pääsee käsiksi hyvään perinteiseen suomalaiseen musiikkiin ja suomenkieleen. Kun vielä ollaan Putkinotkossa, niin on sama ollaanko siellä nyt vai 1930-luvulla. Se näyttää ihan samalta.

- Maailma oli silloin selkeämpi ja yksinkertaisempi. Sellaista saisi olla nytkin, Pylväinen huokaa.

Yhdessä roolissa on vielä Saimaa. Jos vesi on riittävän korkealla, voi yleisökin aloittaa siirtymisen menneisiin vuosikymmeniin matkustamalla Putkinotkoon höyrylaivalla.

Lähteet: YLE Etelä-Savo