1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Sakkovangit elävät kurjuuden kierteessä

Maksamattomien sakkojen takia vankilaan passitettavat sakkovangit ovat muita vankeja sairaampia ja huono-osaisempia. Ensimmäinen sakkovangeista tehty tutkimus paljastaa heidän ajautuneen kurjuuden kierteeseen, josta harvoin on ulospääsyä. Keravan vankilalääkäri Terhi Wuolijoki valmistelee väitöskirjaa sakkovangeista.

Kuva: Yle

- Sakkovangit ovat miesvangeista kaikkein sairaimpia. Heidän ongelmansa alkavat yleensä jo lapsena, kertoo Terhi Wuolijoki.

- Jo lapsena sakkovangit ovat kokeneet enemmän perheväkivaltaa kuin muut ja aikuisena he elävät usein joko väkivaltaisessa parisuhteessa tai yksin. He ovat syrjäytyneitä ihmisiä, joiden huono-osaisuus on pysyvää. Elämä on lyhytjännitteistä, erittäin poukkoilevaa ja päihdehäiriöistä.

"Vankila väärä paikka sakkovangeille"

Terhi Wuolijoen mielestä sakkovangit eivät kuuluisi vankilaan.

- Valtaosa sakkovangeista on sairaita, vaikeista päihdeongelmista kärsiviä asunnottomia miehiä. Muuntorangaistustuomiot ovat yleensä lyhyitä ja vankiloissa on erittäin rajalliset mahdollisuudet hoitaa heitä, tuskailee Wuolijoki.

Wuolijoen mielestä vaihtoehto vankilalle saattaisi olla kuntouttava, suljettu laitos.

- Minä olen mielessäni ajatellut, että sakkovangit tarvitsisivat sosiaali- ja terveydenhuollon suljetun laitoksen, joka kuntouttaisi vankeja siviiliin.

Sakkovankien määrä laskenut jyrkästi

Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan viime vuoden aikana päättyi lähes 2000 muuntorangaistusta. Valtaosa sakkovangeista istuu korkeintaan kuukauden tuomion.

Sakkovankien määrä kääntyi jyrkkään laskuun, kun muuntorangaistusjärjestelmää koskevia lakeja muutettiin vuosina 2006-2008. Muuntokielto laajennettiin vähitellen koskemaan kaikkia rangaistusmääräyksenä eli poliisin antamia sakkoja. Tavallisimmin poliisi kirjoittaa sakkoja näpistyksistä ja vähäisistä liikennerikkomuksista. Käräjäoikeudessa tuomitut sakot ovat edelleen muuntokelpoisia.

Lakimuutosten seurauksena päivittäisten sakkovankien määrä on pudonnut lähes kahdesta sadasta noin viiteenkymmeneen.

Eduskunta velvoitti oikeusministeriön seuraamaan lakimuutosten vaikutusta rikollisuuteen. Osastopäällikkö Jarmo Littusen mukaan oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvitti asiaa Suomen oloissa poikkeuksellisen laajalla tutkimuksella.

- Tutkimuslaitos on erittäin laajan rekisteriaineiston perusteella selvittänyt, että lakimuutokset eivät ole lisänneet vähävaraisten tekemiä näpistyksiä.

Littunen johtaa toimikuntaa, jonka on määrä lähiviikkoina tehdä omat esityksensä yhdyskuntaseuraamusjärjestelmän uudistamisesta. Toimikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa selvittää, minkälainen yhdyskuntaseuraamus voisi vankeuden ohella toimia sakkojen muuntorangaistuksena.