Kansallispuku ei kuulu komeroon

Kansallispukujen valmistaja Soja Murto haluaisi suomalaiset kansallispuvut pois komeroista pölyttymästä ja katukuvaan. Vanhoilla juhlapuvuilla olisi annettavaa nykymuotiinkin.

Kotimaa
Vasemmalla virolahtelaisen miehen juhlapuku. Oikealla pukuvalmistaja Soja Murron yllä hämäläinen naisten juhlapuku.
Vasemmalla virolahtelaisen miehen juhlapuku. Oikealla pukuvalmistaja Soja Murron yllä hämäläinen naisten juhlapuku.Yle

Soja Murto on valmistanut kansallispukuja Imatralla jo 11 vuotta. Taito tarttui äidiltä, joka valmisti pukuja peräti neljän vuosikymmenen ajan.

- Aloittaessani yrittäjänä oli kova pula kansallispukukankaiden valmistajista. Ajattelin, että voin asiakkaita odotellessa vaikka tehdä kansallispukukankaita. Kävi niin, että olen nyt 11 vuotta tehnyt kansallispukuja, enkä paljon muuta, hän muistelee.

Soja ei käytä työssään ompelukonetta. Tarkka käsityö vaatii aikaa, mutta juuri se Sojaa kansallispuvun valmistamisessa viehättääkin.

- Jokainen pisto on todella merkityksellinen ja kaunis. Ja on aika meditatiivista tehdä tällaista hidasta pitkäkestoista hommaa, Soja kuvailee.

Kansallisromantiikan nousukausi

Kansallispukujen suosio näyttäisi olevan jälleen kasvussa. Sojallakin on töitä niin paljon, että nyt maaliskuussa tilattua pukua päästään ompelemaan vasta ensi vuoden puolella.

- Tuntuu, että nyt on taas tällanen kansallisromantiikan uusi aika. Tällainen tietynlainen paluu juurille, Murto sanoo.

Murron mukaan tyypillinen asiakas on edelleen noin 60-vuotias nainen, mutta myös nuorten kiinnostus kansallispukuun on kasvanut.

- Asiakkaina on enenevissä määrin nuoria, myös miehiä. Esimerkiksi löydetään mummolta saatu perintöpuku ja muokataan sitä vähän.

Murron mielestä nuorison kiinnostus 1700- ja 1800-luvuilla käytettyihin rahvaan juhlapukuihin on luonnollista. Trendit hyppäävät usein yhden sukupolven yli.

- Uskon, että joka sukupolven pitää keksiä jotain uutta. Toissa sukupolvelle nää oli hieno juttu. Tässä välissä on ollut tietynlainen aallonpohja ja nyt uusi nuoriso voi taas keksiä tämän uudestaan.

Puvut pois kaapeista ja kaduille

Murtoa itseään harmittaa se tapa, miten kansallispuvut usein esitetään:

- Koivupuiden keskellä, tai hirsimökkiä vasten, hän naurahtaa.

Murto itse haluaisi nähdä pukuja museoiden ja kansanmusiikkitapahtumien lisäksi normaalissa katukuvassa. Suomalaisten pukeutumisessa näkee vaikutteita omasta historiasta.

- Muiden maiden kansalliset vaatteet koetaan ehkä eksoottisemmaksi. Ja ehkä näistä ei myöskään tiedetä paljoa. Olisi ihanaa, jos esimerkiksi vaatetusalan kouluissa opetettaisiin kansallispuvuista hieman enemmän.

Uutta ja vanhaa

Kansallispukuja käytettiin muinoin juhlatilaisuuksissa ja juhlapukuja ne ovat edelleenkin. Murron mielestä kansallispukua ei saa lähteä muokkailemaan oman mielen mukaan, mutta kokonaisuudestaan irroitettuna vaatteita voi yhdistetää nykyaikaiseen vaateparteen.

- Silloin ne ovat vain vaatteita. On mielestäni erittäin suositeltavaa, että vaatteet otetaan käyttöön, sen sijaan että ne pötköttävät jossain kaapissa. Itse esimerkiksi saatan käyttää farkkujen kanssa kansallispuvun liiviä, Murto toteaa.

Ajatus jättivaateketjun Kiinassa tehtailemista tuutereista ei kuitenkaan saa kannatusta.

- Kunnollista kansallispukua ei voi tehdä massatuotantoa, vaan kansallispuvun on oltava kotimaista työtä ja käsityötä. Mutta jos he ottaisivat vaikutteita ja tekisivät jonkun kansanomaisen vaatteen, niin sehän olisi vain ihanaa.

Lähteet: Yle Etelä-Karjala / Eero Mäntymaa