Miespula uhkaa oopperalavoja

Pula nuorista mieslaulajista puhuttaa oopperamaailmaa. Pitkäjänteinen vuosia kestävä opiskelu ja epävarmuustekijät alalla karkottavat miehiä. Nuoria laulajia houkuttelee myös nopea tie ammattiin ja julkisuuteen erilaisten kykykilpailujen kautta.

kulttuuri
Mikko Kiikkinen opiskelee laulua Sibelius-Akatemiassa.
Mikko Kiikkinen opiskelee laulua Sibelius-Akatemiassa.YLE

Monien muiden, pitkiä opintoja vaativien alojen lailla, myös oopperalaulu naisistuu. Maailmanlaajuinen ilmiö ihmetyttää alan asiantuntijoita mm. kansainvälisissä laulukilpailuissa. Kansallisoopperaan solisteja etsivä taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä näkee tilanteen selvästi omassa työssään.

- Sekä kansainvälisissä että kotimaisissa kilpailuissa mieslaulajia on huomattavasti vähemmän, ja vaikka yleistäminen on aina pahasta, yleisesti ottaen naisosallistujien tietotaso ja tuntemus siitä, mitä he tekevät, on paljon korkeammalla kuin miesosallistujien.

Ensin oli pula naisista, nyt miehistä

Vielä 80-luvulla tilanne oli täysin päinvastainen. laulukilpailuissa ihmeteltiin tuolloin, miten finaaliin saataisiin edes yksi naislaulaja. Asetelma on kääntynyt täysin päälaelleen.

Sibelius-Akatemian oopperalauluosastolle pyrkijöistä 80 prosenttia on naisia. Syitä miesten puuttumiseen on monia.

Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtori Annika Ollinkari luettelee muutamia:

- Tämä hektinen maailma, lyhytjännitteisyyden yleinen lisääntyminen, mukavuuden halun lisääntyminen, nopean menestymisen hinku, nämä ainakin tulevat mieleen, sanoo Ollinkari.

Miehiä ei enää kiinnosta rankka, vuosikausia kestävä harjoittelu, jossa tuloksesta ja menestyksestä ei voi koskaan olla varma. Yhteiskunta tarjoaa monia vaihtoehtoja ilmaista itseään.

- Monet miehet valitsevat jonkun toisen ammatin ja sitten harrastavat tasokkaasti laulua esimerkiksi jossain kuorossa. Se on ikään kuin pikatie hienoihin musiikkisaleihin, hienojen kapellimestareiden johdolla, hienojen solistien rinnalle tekemään esityskokonaisuutta. Taas solistisena laulajana tie sille samalle lavalle on toivottoman paljon pidempi, pohtii Rilla Kyykkä.

Idols-voitto tai Tangokuninkuus houkuttavat

Tietysti myös kevyt musiikki ja runsaasti julkisuutta saaneet television kykykilpailut nielevät laulunhaluisia miehiä. Tie tähtiin saattaa aueta yhdessä yössä, ilman viiden vuoden akateemisia opintoja.

Mikko Kilkkiselle kävi juuri näin. Laulutunteja ottanut, komeaääninen mies kruunattiin Suomen nuorimmaksi Tangokuninkaaksi vuonna 2002. Tango- ja iskelmälaulajan ura ei kuitenkaan Kilkkiselle riittänyt.

- Minulla on taustalla tuollainen tavallaan "yhdessä yössä tähdeksi"- homma. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että haluan rakentaa sellasta, millä on tulevaisuutta ja kestävyyttä. Olen sitä mieltä, että huipulla on aina tilaa, aina tulee uusi sukupolvi, pohtii Sibelius-Akatemisassa oopperalaulajaksi opiskeleva Kilkkinen.

Naiset housurooleihin?

Annika Ollinkarin ja Rilla Kyykän mukaan Oopperataide ei ole pulassa ilman nuoria miehiäkään.

- No onhan noita housurooleja on tehty ennenkin!

- Myös taiteellisilla ja dramaturgisilla ratkaisuilla voitaisiin luoda klassisistakin oopperateoksista sellaisia, että naislaulajat voivat olla monissa rooleissa, pohtii Annika Ollinkari

- Aasiasta tulee upeita taitavia laulajia, etenkin miehiä. Kehittyvissä maissa koulutuksen uskotaan vievän eteenpäin ja se on arvostettua. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset oopperatalot kuitenkin vielä karsastavat aasialaismiehiä sankarirooleissa, kertoo Ollinkari.

Rilla Kyykän mukaan Euroopassa on runsaasti hyviä laulajia hakemassa töitä.

- Valitettavasti monet oopperatalot ovat sulkeneet ovensa tai vähentäneet produktionsa minimiin talouden alamäen myötä. Upeita laulajia on vapaalla jalalla paljon, sanoo Kyykkä.

Oopperalavalle lopulta päätyneet miehet ovat Mikko Kilkkisen tavoin entistä motivoituneempia, halutumpia ja työllistetympiä. Kilpailu naisten kesken sen sijaan muuttunee yhä verisemmäksi.

- Ikävä kyllä esiin nousevat halpamaiset keinot, jotka eivät kuitenkaan tule oopperataloille halvaksi. Miehille esimerkiksi on alettu maksaa enemmän, kertoo Ollinkari.

Lähteet: YLE Uutiset/ Päivi Puukka