Vastarannan kiiski on ollut hankalan maineessa jo sata vuotta

Tutussa lastenlorussa vedetään nuottaa ja saadaan paljon kaloja. Lorun mukaan isot kalat myydään ja pienet syödään, mutta kiisket jäävät kissalle. Kiiski on ottanut suomen kielessä monet haukut vastaan. Vastarannan kiiski -sanonnan juuret löytyvät sadan vuoden takaa.

luonto
Kiiski (Gymnocephalus cemuus) on nykyään vähän tunnettu ruokakala
23-senttinen kiiski pilkittiin Raanujärven Joonanlahdelta. Kiiskisoppa oli aikoinaan keisarien herkkua.Eelis Pulkkinen

- Varmaan kiiski on kalojen joukossa erikoisessa asemassa. Sitä ei mielellään kalasteta eikä syödä. Se on piikkinä lihassa kalastuksen mukavassa maailmassa, pohtii Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Vastaranta liittyy Nirkon mielestä vastaan olemiseen.

- Aika yleisesti olemme sitä mieltä, että vastarannan kiiski ei ole tuumaan taipuvainen, vaan hän on eri mieltä. Se on nokkelasti keksitty, että on kiiski ja vielä vastarannan kiiski. Kiiskihän on nimenomaan rannalla, se lymyää rantakivien välissä.

Huonossa maineessa kautta Suomen

Kiiski on esiintynyt erilaisissa sanonnoissa monella paikkakunnalla. Kansanrunousarkistoon on taltioitu Kiuruvedeltä sanonta vuodelta 1922: " Tuo se on ainainen vastarannan kiiski."

- Ihan varmasti sanonta on ainakin sata vuotta vanha, kun tuokin on jo 90 vuotta vanha arkistotallenne, sanoo arkistotutkija Juha Nirkko.

Muutama Kansanrunousarkistossa esiintyvä fraasi liippaa läheltä kiisken ominaisuuksia, Savonlinnasta on 1930-luvulla taltioitu sanonta: " Se on aina vastahakissa". Nurmeksessa on kuvailtu vuonna 1955: ”Kovin vastakalkkinen se on.”

Fraasien lisäksi Nirkko huomasi, että kiiski erottautuu myös Kansanrunousarkiston eläinaiheisissa tarinoissa. Toivakasta on merkitty muistiin loru: " Vesi vanhin veljeksistä, kiiski kaikista kaloista. Mätäs maasta pajupuista, tiainen metsän lintusista.” Pyhäjärveltä on taltioitu sanonta: " Kerran sanoi kiiski lohelle, pois kalan tieltä.”

Pohjois-Karjalan Pyhäselällä on riimitelty: " Parempi kiiskikin kuin tyhjä tiiski." Keski-Suomesta Uuraisilta on kokonainen tarina:

" Kerran kiiski ja lohi löi vetoa kosken alla, että joka ennen on yläpäässä koskea, on voittaja. Lohi lähti edellä, kiiski tarttui lohen häntään kiinni. Kun lohi pääsi koskenniskaan, pyörähti se katsomaan missä kiiski tulee ja huusi: Minä olen täällä, johon kiiski vastas, mutta minä olen jo täällä, ja niin voitti kiiski vedon. Siitä ilossaan se joi itsensä juovuksiin, oksensi ja rypi siinä limassa. Siitä saakka kiiski on ollut niin limanen.”

Kiiski on aliarvostettu kala

Suomussalmelaislähtöinen kalatalousalan ammattilainen Jyrki Oikarinen ei usko, että vastarannan kiiski -sanonta on syntynyt kiisken uppiniskaisuuden takia.

- Jokainen joka on pyydyksillä ollessa joutunut kiiskeä käsittelemään, tietää kuinka vaikea se on irrottaa pyydyksestä. Kiiski on limainen ja piikikäs kala. Varsinkin Kainuussa muikkuverkkomiehet tietävät minkälainen työmaa on selvitellä kiiskiä alapaulalta irti, jos sattuu laittamaan verkot sopivaan paikkaan. Itse olen ajatellut, että tämä voisi olla sanonnan taustalla, kertoo Oikarinen.

Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton toiminnanjohtajana työskentelevä Oikarinen kertoo, että kaloilla on huomattavia käyttäytymiseroja. On kuitenkin vaikea sanoa, onko kyse luonne-eroista vai evoluution aiheuttamista käyttäytymismalleista.

Kiisken esiintyminen on sisämaassa järvikohtaista. Voi olla, että vierekkäisissä järvissä toisessa ei ole kiiskiä ollenkaan ja toisessa kiisket haittaavat verkkokalastusta.

- Perämeren rannikolla on kovasti kiiskiä Oulun edustalla ja Hailuodon ympärillä. Välillä sitä on kalastuksen kannalta vaivaksi asti. Isoista järvistä voisi mainita Säkylän Pyhäjärven Etelä-Suomesta, siellä on todella paljon kiiskiä.

- Kiiskestä pitää muistaa, että se on ollut historiassa arvokala, vaikka sitä nykyään hyödynnetään vähän. Liemikalana se on erinomainen. Vaikka kiiskessä on huonojakin puolia, niin on siinä jotain hyvääkin, sanoo Oikarinen.

Lähteet: Yle Kainuu