Suomessa myydään Israelin laittomissa siirtokunnissa valmistettuja tuotteita

Kymmenillä Suomessa toimivilla yrityksillä on yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin. Suomessa myydään esimerkiksi siirtokunnissa valmistettuja viinejä ja kosmetiikkaa. Tiedot käyvät ilmi yritysten yhteiskuntavastuuta kehitysmaissa tutkivan Finnwatch-järjestön Kirkon ulkomaanavulle tekemästä selvityksestä.

Kotimaa
Siirtokuntalainen paimen lehmien kanssa länsirannalla Israelissa.
EPA / ABIR SULTAN

Viinien ja kosmetiikan lisäksi siirtokuntayhteyksiä on muun muassa hedelmien ja kasvisten taustalla. Vaikka tuotteiden alkuperämaaksi on merkitty Israel, tuotteet voivat silti olla peräisin laittomista siirtokunnista, joita Israel on rakentanut vuonna 1967 miehittämilleen Länsirannan palestiinalaisalueille.

- Suomalaisella kuluttajalla ei ole mahdollisuutta erottaa siirtokunnasta tulevaa tuotetta israelilaisesta tuotteesta. Siirtokuntatuotteita markkinoidaan yleisesti israelilaisina, eivätkä edes kaupat välttämättä tiedä, tulevatko tuotteet siirtokunnista vai ei, kertoo Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Kaikkiaan selvityksessä löytyi yli 30 yritystä, joilla on kytköksiä siirtokuntiin. Vartialan mukaan hyvä esimerkikki väärästä markkinoinnista löytyy Alkon valikoimasta. Golanin kukkuloilta tulevaa viiniä markkinoidaan hänen mukaansa israelilaisena, vaikka alue ei kuulu Israelin valtion tunnustettuun alueeseen. Toisena esimerkkinä Vartiala nostaa esille Kuolleen meren kosmetiikasta tunnetun Ahavan.

- Ahavan kosmetiikkapakkauksissa lukee, että ne on tehty Israelin puolella, mutta todellisuudessa ne on tehty siirtokunnassa.

Siirtokunnat on tuomittu laajasti kansainvälisessä yhteisössä. Muun muassa YK ja EU eivät pidä niitä laillisina osina Israelia. Siirtokuntien katsotaan myös rikkovan Geneven sopimusta.

Tuotemerkintöjä pitäisi kehittää

Toiminnanjohtaja Vartialan mukaan esimerkiksi Britanniassa siirtokuntatuotteet ja israelilaiset tuotteet pitää erottaa toisistaan selkeällä merkinnällä. Vastaava käytäntö pitäisi saada myös Suomeen.

- Suomi ei tunnusta Israelin siirtokuntia kuuluvaksi Israelin valtion alueeseen. On siis epäjohdonmukaista, että niistä tulevia tuotteita saisi markkinoida israelilaisina, Vartiala sanoo.

Suomessa vierailleen siirtokuntia vastustavan israelilaisen taloustutkijan Shir Heverin mukaan siirtokuntatuotteita ei pitäisi ostaa, koska ne vääristävät myös Israelin sisäistä tilannetta. Miehitetyillä alueilla asuvat siirtokuntalaiset maksavat asumisestaan muita israelilaisia vähemmän ja heillä on kevyempi verotus. Myös siirtokunnissa toimivien yritysten verotus on kevyempi.

Siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden ostaja tukee Heverin mukaan samalla myös palestiinalaisalueiden miehitystä.

- Tuotteita ostava kuluttaja käytännössä osallistuu rikokseen tai tukee sellaista, koska hän auttaa yritystä tekemään voittoa käyttämällä hyväksi palestiinalaisten maata ja vettä, Shir Hever pohtii.

Viranomaisvalvonta vaikeaa

Finnwatch kysyi selvityksessään suomalaisten kauppaketjujen kantoja ja linjauksia siirtokunnista tuleviin tuotteisiin.

- Kauppaketjuilla ei ole siirtokuntatuotteiden myyntiä kieltäviä linjauksia, Vartiala sanoo.

Suoran tuonnin valvominen ja tuotteiden alkuperän selvittäminen on vaikeaa. Israelista Suomeen tulevat tuotteet kuuluvat Israelin ja EU:n välisessä vapaakauppasopimuksessa määritellyn tullietuuden piiriin.

Alennettu tullikohtelu ei kuitenkaan koske siirtokuntatuotteita. Niinpä siirtokunnissa tuotteitaan valmistavat yritykset pyrkivät Finnwatchin raportin mukaan hämärtämään tuotteidensa alkuperän. Tämä tehdään esimerkiksi pitämällä yksi yrityksen konttori Israelin puolella ja merkitsemällä tuotteen alkuperä sen pohjalta Israeliksi. Tähän Tullin on vaikea puuttua.

Lähteet: Yle Uutiset / Mikko Lindqvist