Miranda kertoo mustalaisten joukkotuhosta

Mustalaisten joukkotuhoa käsittelevä kiertävä näyttely, Miranda, on tänään keskiviikkona aloittanut Suomen kierroksensa Kouvolasta. Näyttely esittelee eurooppalaista lähihistoriaa romanikansan silmin ja tuo esille, että myös Suomesta vietiin mustalaisia Hitlerin keskitysleireille. Näyttelyn koonnut kirjailija Veijo Baltzar kuvailee näyttelyn sisältöä selviytyjien historiaksi.

kulttuuri
Veijo Baltzar Miranda-näyttelyssä esillä olleen teoksen edustalla.
Veijo Baltzar Miranda-näyttelyssä esillä olleen teoksen edustalla.Yle / Raine Martikainen

Keskitysleireillä kuoli toisen maailmansodan aikana tuhansia romaneita. Aihetta käsittelevän näyttelyn nimihenkilö Miranda oli yksi selviytyjistä. Hänen ja muiden vainottujen romanien tarinaa valottava näyttely koostuu suurista painetuista lakanoista.

- Miranda oli slovakialainen nainen, joka elää tänäkin päivänä. Kun romaneja alettiin vainota, Miranda ja hänen siskonsa Amanda pääsivät pakenemaan. Heidän kotikyläänsä jätettiin kuitenkin syötiksi romaneja joita ei vangittu, jotta sinne kerääntyisi väkeä. Lopulta iso joukko romaneja otettiin kiinni samassa rysäyksessä, Veijo Baltzar kertoo.

”Viralliset luvut eivät pidä paikkaansa”

Veijo Baltzarin mukaan Miranda kävi läpi koko vainokoneiston aina kokoamisleireiltä Auschwitziin asti, mutta selviytyi.

- Mustalaisten historia on selviytyjien historia. Näyttelyssä on mukana myös tämän päivän nuoria, jotka ovat luoneet kulttuuria ja elämää. Haluan näyttää mustalaisten elinvoimaisuuden, Baltzar sanoo.

Baltzarin mukaan ei ole olemassa tarkkoja lukuja siitä, kuinka monta romania Suomesta vietiin keskitysleireille. Ongelmana on esimerkiksi se, että valtaosa mustalaisista ei ollut kirjoilla kunnissa tai kaupungeissa.

- Voidaan vain kuvitella minkä verran mustalaisia vietiin toisessa maailmansodassa. Viralliset luvut eivät pidä paikkaansa. Kiinni otettaessa meille sai tehdä mitä vaan, kukaan ei kysynyt perään. Kun perheistä hävisi jäseniä, siitä ei puhuttu, Baltzar kertoo.

Baltzar haluaakin näyttelyn kautta kysyä valtaväestöltä kykeneekö se katsomaan kuvainnolliselle takapihalleen.

Yhteisöllisyys pitää romanikulttuurin elinvoimaisena

Baltzarin mukaan mustalaiskulttuurin on pitänyt elinvoimaisena yhteisöllisyys.

- Meidän kulttuurissamme ei sallita sisäistä syrjintää tai vasikointia, hän sanoo.

Myös vainoista kertominen näyttelyn kautta edesauttaa osaltaan kulttuurin säilymistä. Baltzarin mukaan romanikulttuuri on kuitenkin alkanut rappeutua.

- Mustalaisilla on Euroopassa aikamoisia ongelmia, joita ei ollut ennen. Mitä lähemmäksi valtakulttuuria olemme päässeet, sitä suuremmaksi ongelmamme ovat tulleet, Baltzar toteaa.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Pyry Ojala