1. yle.fi
  2. Uutiset

Sananen – Juomat ja energia

Vastaan tulee koululaisia joilla on melkein kaikilla energiajuoma käden jatkona. Se on muotoon prässätty, kiiltävä ja käteen sopiva ase. Osoittelevat sillä omaan suuhunsa, uhmaavat luontaista väsymystä. Sillä lailla se on joukkotuhoase, että saattaa tuhoutua joukko hampaita. Kiilteet poistuvat hampaista ja silmistä. Tauottoman hörnimisen jälkeenkin on vielä jano ja väsymys. Vaatiiko tämän päivän peruskoulu liikaa energiaa?

Kolumnit (Yle Keski-Suomi)
Mikko Maasola
YLE Keski-Suomi

Ihminen on aina juonut jotain. Talonsa. Maineensa, työpaikkansa ja lupaavat avoliitot. Yhdistävänä piirteenä on säilynyt se, että juomisen jälkeen ei ole ollut kovin energinen olo. Samariinista on tullut köyhän samppanja. Vielä on kilistelty kerran – viemällä kihlasormukset kaniin.

Energiajuomat on vanha keksintö. Erityisesti Suomessa on ollut biologinen tarve energiaa antaville nesteille. Täällä on sodittu, raivattu peltoja, rakennettu talkoilla taloja ja yritetty säilyä hengissä. Kylmä ulkoilma ja lämmin sisäilma, jotka vuorottelevat elämässämme ikuisesti, vetävät keskeiset lihaksemme lötköiksi. Se hetkellinen raukeus on signaali aivoille, että nyt tähän väliin nokoset. Ulkona on Ferguson käynnissä ja paska levittämättä. Ei tässä oikasta. Nyt napollinen kahvia tai seitinohut viipale pöytäviinaa! Piiskaryyppy.

Ilman energiajuomia moni projekti olisi saattanut epäonnistua. Ennen sotia pellon reunan vaihtoaitiosta löytyi aina kotikaljaa tai parhaassa tapauksessa sahtia. Aurinko loipotti, mutta nämä hikoilevat maltaan haukat vetivät huikan kierteellä ja talikko alkoi soutaa. Sodassa otettiin viinaa tasaisesti. Se tietoisuus oli tärkeää, että korsun kätköissä lepäsi muutama avaamaton. Se motivoi, tarjosi jo etukäteen mielihyvän sävyisiä tuntemuksia – ja energiaa. Marskilla oli myös ryyppynsä. Energiajuoma jossa sodanaikainen karvas tikkuviinan maku oli peitetty adjutantti Grönvallin reseptillä.

Kahvi on sillä lailla energiajuoma, liikkeelle pistävä, että se pistää hakemaan uutta kahvia heti kun pussukka on tyhjä. Suomalaisilla on niin kova kofeiiniriippuvuus, että päätä alkaa juilia jos ei kolmeen tuntiin saa kahvia. Kahvi oli koko kansan energiajuoma jo 1800-luvulla, mutta kun sääntely loppui 1954, alkoi ikkunat todella huurustua. Naiset ovat siitä lähtien jaksaneet kahvin voimalla juoruta hämärässä jumalauta tuntikausia. Vielä kun otetaan kupposet niin alkaa teidänkin Reinosta löytymään niitä moitteen aiheita. Miehet ovat saaneet kahvista lisäenergiaa erityisesti toreilla ja vaalikojuilla. Jaksaa kuunnella paksuakin tavaraa yhden kupillisen ajan. Kun jäähtyy, mielenkiintokin hyhmettyy.

Otetaan jalanvierestä pöydälle vielä yksi: pontikka. Tuijotin hypnotisoituna taas Surmanluodit, mutta kiehtoo se muutenkin. Kielletty energiajuoma. Ponua opittiin keittämään kotikatsomoissamme jo 1500-luvulla, mutta kun siitä tuli laitonta 1866, se muuttui energiajuomaksi. Sotien jälkeen meni melkein neljä vuosikymmentä ennen kuin elintaso saapui. Pontikka aktivoi touhuamaan, kotona ja puutarhassa. Ponu kesti isältä pojalle. Käsitteenä ja hätävarana; lohdun, jännityksen ja humalan hengen puhaltajana. Pullon henki oli kotoisin kangasmetsän ymmärtävältä uumalta. Kukaan ei ymmärrä, paitsi henki, että tämä on nyt tähän saumaan pakollista nautittavaksi, tämä energiajuoma joka synniltä tuoksahtaa.

Mielelläni veisin lapsilta kaiken kivan. Sokeri se huume on, kysykää vaikka Hilkka-tädiltä. Sekoitetaan jatkossa piristävät aineet kouluruokaan. Tulisi kofeiinikebakot, tauriinimureke ja guarananugetit. Yhtä hirveän makuisia kuin synteettiset nesteet. Säilytetään hampaat. Niistä meidät tunnistaa.

Energiajuoma on valheellinen nimi nuorten juomista. Onnittelut mainostoimistolle. Se pitäisi lailla muuttaa piristysjuomaksi ja porrastetusti pissitysjuomaksi. Se pissittää varmuudella yhtä paljon kaikkia ja on siksi yhteiskunnassa eriarvoisuutta vähentävä arvokas tuote.

Lähteet: Maallikkosaarnaaja Maasola

Lue seuraavaksi