Huipulle tähtäävät nuoret vain luulevat treenaavansa kovaa

Nuori urheilija mieltää itsensä mielellään huipputekijäksi, vaikka totuus olisi toinen. Ohjattuihin treeneihin raahaudutaan, mutta loppu vapaa-aika kuluu hyvin monella pelikonsolin tai tv:n ääressä. Huippu-urheilun kärki saattaa kaventua tulevaisuudessa, jos aikuishuipulle tähtääviä alle 15-vuotiaita ei saada liikkumaan myös treenien ulkopuolella.

liikuntaharjoitukset
Jalkoja juoksumatolla
YLE

Nuoren Suomen vuonna 2008 toteuttaman Hyvä harjoittelu -selvityksen mukaan huipulle tähtäävien nuorten kokonaisliikuntamäärän pitäisi olla vähintään 20 tuntia viikossa. Kiekko- ja palloiluseurojen ohjatuista treeneistä saattaa kertyä jopa alle puolet suositellusta liikuntatuntimäärästä.

Monen nuoren urheilijan tie huipulle tyssääkin liian vähäisiin harjoittelumääriin. Päänsisäinen motivaatio ja hinku eteenpäin eivät riitä, jos nuorelle ei opeteta tai häneltä ei vaadita vaikkapa hyötyliikuntaa.

- Ehkä vanhemmat luulevat, että alle 15-vuotiaalle nuorelle kolme kertaa ohjattua seuratoimintaa ja yksi pelipäivä viikossa takaavat menestyksen. Tämä on ensimmäinen suuri harha. Jos yksi treeni vie illasta kolme tuntia, aktiivista liikuntaa ajasta on maksimissaan tunti, kertoo TPS:n juniorityön valmennuspäällikkö Niklas Lundman.

- Olen itse laskenut, että jos meillä seurassa on viikossa vaikkapa viisi treenikertaa, aktiivista liikunta-aikaa näistä kertyy vain maksimissaan kuusi tuntia. Tästä on melko pitkä matka vielä sinne suositeltuun 20 viikkotuntiin. Loput eli yli 10 tuntia liikuntaa pitäisi hoitaa kotona. Se on melkoinen määrä, sanoo Lundman.

Liikkuminen lähtee kodista

Valmentajat eivät ota kokonaan vastuuta nuoren kokonaisharjoittelusta. Vanhemmilla on suuri rooli jälkikasvunsa unelmien toteuttajina.

- Ohjatun liikunnan määrä on riittävä, mutta tutkimukset kertovat, ettei se riitä aidosti. Näkisin, että tässä kohtaa pitäisi kodin, koulun sekä urheiluseuran pystyä toimimaan yhdessä, miettii TPS Salibandyn valmennuspäällikkö Perttu Kytöhonka.

Ohjatun seuratoiminnan koetaan nykyisin olevan jopa jossain määrin haitallista.

- Olemme jopa miettineet ohjatun liikunnan karsimista, jotta lapsilla olisi oikeasti aikaa liikkua. Tosin nykyään vain noin 10 prosenttia nuorista liikkuisi aktiivisesti ilman ohjausta. Ainakaan 70 prosenttia ei tekisi puolestaan yhtään mitään, huokaa Niklas Lundman.

Huippu-urheilun kärki kapenee

Huippu-urheilun kärki kapenee tulevaisuudessa uhkaavasti, koska vapaaehtoinen liikkuminen vähenee. Lapset ja nuoret touhuavat treeneistä ylijäävän ajan mielummin tietokonepelien parissa kuin pihaleikeissä ja -liikunnassa.

- Kun alle 10-vuotiaat tulevat ensimmäistä kertaa hallille tutustumaan joukkueurheiluun, pystyy valitettavan hyvin erottamaan ne lapset, jotka ovat harjoittaneet pihaliikkumista tai vaikkapa puussa kiipeilyä, miettii Perttu Kytöhonka.

Kilpailu-urheilu vaatii paloa ja läpi harmaan kiven -asennetta.

- Pääosin nuorten joukkutreeneissä ei lusmuilla, vaikka välillä eivät ohjatutkaan treenit maistu. Kaipaisin näiltä nuorilta sydäntä mukaan tekemiseen, mikäli haluavat oikeasti menestyä huippu-urheilussa, summaa Kytöhonka.