Viikinkitarinat elävät Sipoossa vahvoina

Sipoossa elää vahvana myytti siitä, miten viikingit aikoinaan tulivat alueelle, antoivat sille nimen ja rakensivat linnoituksen. Totuus viikingeistä on kuitenkin toinen – mitään todisteita viikinkien rakennelmista ei ole.

viikinkiaika
Sibbesborgin rauniot löytyvät Uuden Porvoontien varrelta noin kilometri Söderkullasta merelle päin. Alue oli ennen saari, mutta nykyään mantereella. Parhaiten silmillä näkee vanhat vallihaudat dosentti Christer Kuvaja kertoo.Yle / Paavo Häikiö

Vanhan tarinan mukaan kolme viikinkiveljestä Helsing, Sibbe ja Borg nousivat aikoinaan Suomenlahden rannikolle ja rakensivat kolme linnoitusta – Helsingin Vartiokylään, Sibbesborgina tunnetun linnoituksen Sipoonlahdella olleelle saarelle ja Porvoon Linnamäelle. Samalle he antoivat nimet Helsingille, Sipoolle ja Porvoolle.

Sibbesborgin rauniot löytyvät yhä, mutta maan kohoamisen myötä meri on tänä päivänä kilometrin päässä. Vielä 90-luvulla luultiin, että rakennelma olisi tanskalaisten tekemä 1100-luvulla, mutta uutta tietoa on saatu alueesta Porvoon Linnamäen tutkimusten myötä.

- Uusimman tutkimuksen mukaan Sibbesborg olisi rakennettu vasta 1300-luvun loppupuolella ja se liittyisi Ruotsin hallintoon Suomessa. Nykytietämyksen mukaan se olisi rakennettu samaan aikaan Porvoon Linnamäen kanssa. Pitäisi kuitenkin tehdä kunnolliset kaivaukset, että voitaisiin ihan varmuudella sanoa, milloin se on rakennettu, mutta varmasti myöhemmin kuin tähän asti on luultu, kertoo Sipoon historian kirjoittanut dosentti Christer Kuvaja.

Sibbesborgin alueella on tehty tutkimuksia ainakin kahteen otteeseen, 1900-luvun alussa ja 1980-luvulla. Christer Kuvajan arvion mukaan Sibbesborgin ja Linnamäen rakennukset olivat kuitenkin käytössä vain joitakin kymmeniä vuosia, joten kovin paljoa uusia esineitä ei todennäköisesti alueelta löytyisi vaikka uudet kaivaukset aloitettaisiinkin.

Luultavasti Sipoo on kuitenkin Christer Kuvajan mukaan saanut nimensä jonkun Sibbe-nimisen miehen mukaan. Viikinki hän ei kuitenkaan ollut. Sibbe oli Kuvajan arvion mukaan Ruotsista tulleen ison seurueen johtaja, joka tuli alueelle 1100-luvun lopussa tai 1200-luvun alussa.

Viikinkimyytti elää vahvana myös muualla Sipoossa

Sipoon nykyisiltä rannoilta löytyy useita muinaishautoja, joita jotkut kutsuvat viikinkihaudoiksi. Joitain mäkiä kutsutaan myös viikinkikukkuloiksi. Näiden hautojen historia on kuitenkin huomattavasti vanhempi kuin viikinkiaika. Tämänhetkisen arvion mukaan haudat olisivat pronssikaudelta, tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua, siis parituhatta vuotta ennen viikinkiaikaa.

Viikinkejä on alueella kyllä todennäköisesti liikkunut, kun ovat matkanneet kohti Nevan suuta, missä nykyään on Pietarin kaupunki. Mitään todisteita viikinkihaudoista tai muista viikinkien rakennelmista ei Kuvajan mukaan kuitenkaan ole.

Eli vaikka viikinkejä on rannikkoa pitkin aikoinaan myös Suomenlahden rannikolla liikkunut ja ehkä jopa hieman kauppaa käyneet, voidaan kaikki viikinkimyytit linnoituksista tai haudoista Kuvajan mielestä haudata.

- Olishan se kiva jos viikingit olisivat rakentaneet tänne vaikka mitä, viikingit kun nähdään tämmöisinä Pohjolan urheina ja voimakkaina miehinä, mutta todellisuudessa tänne tuli ihan tavallisia talonpoikia ja talonpoikien tyttäriä Ruotsista, Kuvaja nauraa.

Lähteet: Yle Helsinki / Paavo Häikiö