1. yle.fi
  2. Uutiset

Puutalon seinät erittävät onnellisuusuutetta

Puutalossa asuminen tekee ihmisestä onnellisen. Suomalaiset kertovat kyselyissä pitävänsä puutaloista ja viihtyvänsä niissä paremmin kuin kiviseinäisissä asumuksissa. Tutkimuksissa puun on myös havaittu erittävän terveyttä edistävää uutetta.

Asuntomessut 2012

Puun ja metsän vaikutusta ihmismieleen on maailmalla tutkittu yllättävänkin laajasti. Aktiivisia puuntutkijamaita ovat esimerkiksi Japani ja Norja, kertoo Finnish Wood Research Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

- Tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että puulla on positiivinen psykologinen vaikutus. Itävaltalaistutkimuksissa on huomattu myös, että tietyillä puun erittämillä uuteaineilla on suotuisa vaikutus ihmisen terveyteen.

Puutalo sopii myös kaupungin keskustaan

Puurakentaminen on uudessa nousussa. Esimerkiksi Tampereen Vuoreksen alueelle on nousemassa moderni puukerrostaloalue. Myös taidemuseo Guggenheimia on ehdotettu rakennettavaksi puusta.

Puun käyttäminen on vuosien hiljaiselon jälkeen siirtymässä puheista käytäntöön, Kimmo Järvinen uskoo.

- Puutalo sopii mihin tahansa. Tämä näkyy maailmallakin: monissa ruotsalaiskaupungeissa ja esimerkiksi Lontoossa näkee jo puukerrostaloja keskusta-alueilla. Kaikkien kyselytutkimusten mukaan ihmiset pitävät puusta. Puurakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa positiivisesti.

Perinteisen materiaalin suosiota kasvattaa myös alati lisääntyvä ekoajattelu.

- Puu on ainoa aidosti uusiutuva materiaali. Rakennusten hiilijalanjälkeä ja ekotehokkuutta arvioitaessa puu on selkeä ykkönen. Sen lisäksi puurakentaminen on nopeampaa kuin betonirakentaminen, sillä kuivumisaikoja ei tarvita, Järvinen pohtii sekä materiaali- että tunnetason etuja.

Elementtipeikko vaanii puurakennuksissakin

Puurakentamisella on Suomessa pitkät perinteet. Vanhat konstit ovat vuosien saatossa vaihtuneet osin myös uusiin. Tuoreinta osaamista on puuelementtien valmistaminen.

- Aiemmin kaikki tehtiin rankarunkoisen rakenteen varaan ja pistettiin kakkosnelosta pystyyn perinteisellä tavalla. Nyt rakennetaan elementtejä, jotka kuljetetaan rakennuspaikalle valmiina. Kun elementit valmistetaan sisätiloissa ja kootaan rakennukseksi suojateltan alla, syntyy selkeästi terveellisempiä rakennuksia, Kimmo Järvinen kuvailee.

Betonitalojen kulta-aikaan vanha rakennuskanta sai kyytiä kun elementtilähiöitä pistettiin pystyyn pikavauhtia. Vain muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin elementtilähiöille nyrpistellään, eikä kantikas kivikolhoosi miellytä monenkaan silmää.

Kimmo Järvinen myöntää, että puuelementtitalojen kanssa on olemassa sama yli-innostumisen riski.

- Tämä on tärkeä pointti. Jos tuotteesta ei pidetä huolta ja tehdä arkkitehtonisesti hyvää, on vaara olemassa. Onneksi puu on betonia kevyempää ja helpompaa työstettävää. Sitä voi muokata ja saada aikaan monimuotoisempaa lopputulosta. Puuelementtiä ei ole tarvis viedä standardoituun suuntaan.

Lähteet: Yle Tampere / Anna Sirén

Lue seuraavaksi