1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Oikeusministeri: Sakkopalvelulla näpistelijät vastuuseen

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on tyytyväinen uudentyyppisiin rangaistusseuraamuksiin. Kuluvana vuonna tuli mahdolliseksi niin sanottu valvontarangaistus sähköisellä valvonnalla. Uutena ehdotetaan lisäksi sakkopalvelua, jolloin myös varaton rötöstelijä joutuisi korvaamaan tekosiaan.

Kuva: Yle / Kalle Niskala

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on sitä mieltä, että tiettyjen rikosten rangaistuksena yhdyskuntaseuraamus on hyväksi.

- Me haluamme, että rikoksen tekijä maksaa tekosistaan joko sakkoina tai yhdyskuntaseuraamuksena. Hän saa tehdä yhteiskunnalle hyvää sen eteen, mitä vahinkoa hän on tehnyt.

Uusi valvontarangaistus (niin sanottu pantarangaistus) esimerkiksi yhdistää toimintaa ja päihteettömyyttä. Suuri osa rikoksentekijöistä on päihderiippuvaisia tai heikossa sosiaalisessa asemassa.

- Nämä ihmiset tarvitsevat tukea. Me kaikki voitamme, jos näistä ihmisistä kuitenkin saadaan yhteiskuntaan sopeutuvia ihmisiä. Tähän pyritään nyt esimerkiksi tällä valvontarangaistuksella.

Sakkoja ei pystytä perimään kaikilta

Oikeusministeriö on vastikään esittänyt sakkopalvelua eli poliisin määräämien sakkojen muuntoa uutena rangaistusmuotona. Nykyään suurin osa poliisien määräämistä sakoista annetaan näpistyksistä tai muista vähäisistä omaisuus- tai liikennerikoksista.

Tällä hetkellä varaton, näpistyksestä tuomittu henkilö ei käytännössä saa minkäänlaista rangaistusta, jos edes ulosotossa häneltä ei saa perittyä sakkosummaa.

Jatkossa sakko voidaan muuntaa sakkopalveluksi. Siihen lisättäisiin vielä mahdollisesti tarvittava hoitoonohjaus. Sakkopalvelusta suorittava sekä tekisi hänelle määrättyä työtä että tapaisi valvojaa. Asiaa esittäneen työryhmän mielestä tämä vähentäisi uusintarikollisuuden määrää.

Vaarallisuusarviointi pohdinnassa

Oikeusministeri Henriksson joutui viime viikon täysistunnossa eduskunnassa vastaamaan kysymykseen, jossa kysyttiin, miten vaarallisten rikollisten tekemiä uusia rikoksia voitaisiin vähentää.

Esimerkkinä oli oululaisen pizzerian ampumatapaus. Tapauksessa veriteosta tuomittu mies oli surmannut uudestaan ihmisiä. Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) tiedusteli, mitä hallitus aikoo tehdä, ettei vaarallinen rikollinen vapautuisi etuajassa ja uusisi rikostaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi, että elinkautiseen tuomittuja rikollisia ei päästetä vapaaksi ilman arviota siitä, voiko vapauttamisen tehdä. Pohdinnassa on myös harkinta muidenkin kuin elinkautisvankien osalta. Ministerin mukaan työryhmä esittää ratkaisua asiaan huhtikuun loppuun mennessä.

Ministeri totesi vielä, että Suomessa on pitkään ollut käytäntö, että normaalisti vankilaan tuomittu istuu puolet tuomiosta ja vapautuu sitten. Elinkautiseen tuomitutun alle 21-vuotiaan on istuttava 10 vuotta ennen vapautusta. Henrikssonin mukaan vaarallisten rikoksentekijöiden kohdalla tarvitaan vaarallisuusarviointi.

Oikeustaju koetteilla?

Kun Suomessa sattuu järkyttäviä veritekoja, osa kansasta vaatii omalla oikeustajullaan kovempia rangaistuksia ja pitempiä linnatuomioita. Ministeri Anna-Maja Henriksson on saanut myös asiasta yhteydenottoja.

- Ihmisten oikeustaju vaatii, että jos on syyllistytty rikoksiin, pitää saada tuomio. Meillä on kuitenkin hyvä lainsäädäntö ja hyvä, riippumaton tuomioistuinlaitos. Me päättäjät emme voi mennä sanomaan oikeuslaitokselle, että tästä on tuomittava noin tai näin. Me päättäjät voimme kyllä katsoa, että lait ovat sellaisia, että ihmiset kokevat ne oikeudenmukaisiksi. Oikeusistuin sitten tapaus tapaukselta päättää tuomioista.

- Tietenkin on aina rikoksia, joissa inhimillisesti ajatellen tuntuu, että mikään rangaistus ei riitä. On inhimillistä ajatella näin.

Ministeri itse ei kuitenkaan usko, että pelkkä kovien rangaistusten pelko saisi rikokset loppumaan. USA:ssa rangaistukset ovat kovia, vankilassa istuu suhteessa paljon väkeä, mutta rikollisuus vain lisääntyy.

- Suomessa meillä on käsitys siitä, että jokaiselle ihmiselle on annettava toinen mahdollisuus. Olemme onnistuneet siinä. Muun muassa yhdyskuntapalvelun kautta on voitu erityisesti nuoria pelastaa vankilalta, sillä vankila ei ole hyvä paikka kasvaa. Pystymme tässä myös ehkäisemään syrjäytymistä. Silti on myös tapauksia, joissa ainoa oikea paikka on vankila.

- Erilaisissa tutkimuksissa on vuosien varrella näytetty, että rangaistusasteikkojen kiristys ei vähennä rikollisuutta ennaltaehkäisevästi. Kuitenkin on tilanteita, joissa on syytä pohtia, onko rangaistusasteikko oikealla mallilla. Kevään aikana keskustellaan muun muassa siitä, onko asteikko kohdallaan esimerkiksi raiskausrikosten kohdalla.

Rattijuopoilta ei autoa pois

Oikeusministeri ei kannata sitä, että rattijuopoilta otetaan auto valtiolle. Hänen mielestään ongelmia syntyy, jos rattijuoppo lainaa toisen autoa. Silloin autottomaksi jää viaton henkilö.

Sen sijaan Henriksson kannattaa pakollista alkolukkoa jo ensimmäisen törkeän rattijuoppoustuomion jäkeen. Tämä saattaa toteutua, koska usea ministeri on idean kannalla.