Turveteollisuus laajentaa - mökkiläiset takajaloillaan

Turveteollisuuden laajentamisen myötä turvesoiden ala lähes kaksinkertaistuu lähivuosina. Vuosikymmeniä sitten käyttöönotetut turvesuot alkavat ehtyä ja jäävät pois käytöstä. Mökkiläisten ja kalastajien mukaan turpeenotto pilaa alueiden järvien ja vesien virkistyskäytön.

luonto
Turpeennostoa.
Turpeennostoa.YLE

Nykyiset turvealueet on kaluttu loppuun, sillä turvesuon käyttöikä on 20-30 vuotta. Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola sanoo, että nyt turvetuotannossa on 65 000 hehtaarin suoalueet.

- Suurin piirtein, ehkä vähän kasvattaenkin tämmöisen suoalan me tarvitsemme jatkossakin, Silpola myöntää.

Suomi on maailman suurin turvetuottaja.Tähän asti turvetuotantoa on lisätty 2 000 - 3 000 hehtaarin vuosivauhtia, nyt määrä kaksinkertaistuu. Uutta turvesuota pitää olla käytössä kymmenen vuoden kuluttua nykymäärä lisää ja muutaman vuosikymmenen kuluttua kaksinkertainen määrä. Turvetta käyttää polttoaineena 60 voimalaa eri puolilla maata.

Suurimmat turvealueet ovat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta niitä löytyy myös Lapista, Keski-Suomesta, Savosta ja Satakunnan sekä Pirkanmaan pohjoisosista. Toimitusjohtaja Jaakko Silpolan mukaan yksi turvetuotantoalue on noin 100 hehtaaria.

Suomen turvetuotanto työllistää melko vähän: turveteollisuuden mukaan 4 000 henkilötyövuoden verran, välillisiä vaikutuksia on hiukan yli sama määrä.

Mökkiläiset ja kalastajat vastakkain turvetuotannon kanssa

Esimerkiksi Pohjois-Pirkanmaalta turvetta on nostettu jo vuosikymmeniä. Asukkaiden ja mökkiläisten mielestä turve on muuttanut 60-luvulta lähtien paikalliset järvivedet ruskeiksi ja rehevöittänyt rantoja. Epämiellyttävää möhnää lilluu rannoilla ja järvien pohjassa.

Kuivasjärven kalastuskunnan esimies, metsätalousinsinööri Tapio Kalli huokaa järven tilaa.

- Järven kehitys huolestuttaa. Huonompaan suuntaan on menty jo 30 vuotta. Voidaan sanoa niin, että jos mökkiläinen käy uimassa, niin täytyy käydä sen jälkeen pesulla.

- Vesiviranomaisten tutkimusten mukaan voidaan karkeasti arvioida Vapon toiminnan nostaneen järven ns. väriluvun noin kaksinkertaiseksi.

Myös internetin monilla keskustelupalstoilla kalastajat ja mökkiläiset käyvät kuumina turpeesta, eniten ärsyttää juuri turvesoilta tuleva humus ja kiintoaine.

Parkanossa Kuivaskylän kalastuskunta on tehnyt useita valituksia kalaviranomaisille järven kalatilanteesta, mutta ne eivät ole johtaneet mihinkään muutoksiin. Mökkiläisillä ei ole edes viranomaista, jolle voisi valittaa tai vaatia korvauksia järven virkistyskäytöstä.

Parkanon Kuivasjärven kalastuskunnan esimies Tapio Kalli miettii, että Suomessa on satojatuhansia mökkejä ja monet niistä turpeenottoalueiden alapuolisilla vesialueilla.

- Parkanossakin on yli tuhat mökkiä. Sitä voi arvioida niin, että mikä meidän järvien hinta on ja niiden arvo sinänsä verrattuna turvetuotannosta saataviin hyötyihin.

Lähteet: YLE Uutiset / Helena Ala-Mettälä