KHO:n uusi presidentti Vihervuori: Hallinto-oikeudet ovat yhteiskunnan kuumemittari

Korkeimman hallinto-oikeuden uusi presidentti Pekka Vihervuori sanoo, että suomalaisen yhteiskunnan kulloinenkin kipuilu näkyy aina myös hallinto-oikeuksissa. Noususuhdanteen aikana riidellään kaavoituksesta ja rakentamisesta - laskusuhdanteessa toimeentulotuesta ja lastensuojelusta.

Kotimaa
Yle

Korkeimman hallinto-oikeuden graniittipalatsi Helsingin Fabianinkadulla sai uuden isännän viikko sitten, kun sen pitkäaikainen päällikkö Pekka Hallberg jäi eläkkeelle.

Uusi presidentti Pekka Vihervuori on matalan profiilin mies. Vihervuori ehti ennen uutta nimitystään istua korkeimmassa hallinto-oikeudessa rivituomarina - eli hallintoneuvoksena - viisitoista vuotta.

Talouden suhdanteet heijastuvat myös KHO:een

Presidentti Vihervuori sanoo, että korkein hallinto-oikeus on yhteiskunnan kuumemittari.

- Nousukauden mainingeissa meille tulee tavallista enemmän kaavoitus-, rakentamis- ja ympäristölupa-asioita.

- Laman iskiessä vuorossa on ihmisten perusturvaan ja lastensuojeluun liittyvien juttujen aalto.

Joka neljäs case ulkomaalaisjuttu

Maailman muuttuminen suomalaisen lintukodon ympärillä näkyy myös ulkomaalaisjuttujen määrän kehittymisessä.

Tätä nykyä jo joka neljäs korkeimpaan hallinto-oikeuteen kulkeutuva juttu liittyy ulkomaalaisasioihin. Tuhat tapausta vuodessa.

- Kyse on yleiseurooppalaisesta ilmiöstä. Ulkomaalaisjuttujen määrän lisääntyminen kertoo Suomen kansainvälistymisestä, rajojen avoimuudesta ja yhteiskunnan muuttumisesta.

Ovatko Suomen viranomaiset aiempaa tiukkapipoisempia vai ovatko tänne pyrkivät ulkomaalaiset yhä tietoisempia oikeuksistaan?

- Tuohon kysymykseen ei ole yhtä ainoata ja yleispätevää vastausta. Tutkimme jokaisen meille saapuneen tapauksen yksi kerrallaan ja yksilöllisesti.

Puheet tuomarivaltiosta eivät pelota

Nykylainsäädäntö on repaleista, monitulkintaista - ja usein myös ylikansallista. Tuomarilla on työssään ratkaisupakko - tuomarin on tajuttava ainakin alkeet myös kryptisestä Eurooppa-oikeudesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista jutuista jo kolmannes perustuu Eurooppa-oikeuden tulkintakäytäntöihin.

Oletteko te jo käytännössä Strasbourgin ja Luxemburgin oikeuspalatsien vankeja?

- Emme me sentään vankeja ole. Toki me joudumme vakavasti opiskelemaan eurooppalaista oikeuskäytäntöä - niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kuin Euroopan unionin tuomioistuimenkin luomaa oikeusperimää.

- Keskustelua niin sanotusta tuomarivaltiosta kuulee aina silloin tällöin maailmalla. Itse en koe sitä - ainakaan näillä näkymin - Suomessa ongelmana. Lakien soveltaminen on aina myös lakien tulkintaa.

Lähteet: Yle Uutiset / Ari Mölsä