Hammaslääkäripelko rauhoittuu lääkkeillä

Hammaslääkäripelkoon käytetään usein rauhoittavaa lääkitystä. Esilääkitystä joudutaan käyttämään silloin kun lapsi tai aikuinen pelkää toimenpidettä niin paljon ettei mikään muu auta. Lääkityksen käyttöön vaikuttaa osaltaan myös hammalääkäreiden aikapula, toimenpiteet pitäisi saada hoidettua varatussa ajassa.

lääkkeet
Hammaslääkäri Anu Rosti-Siira nalle sylissään.
Yle / Esa Pietarinen

Käytetyin lääke on Midatsolami, joka rauhoittaa nopeasti, eikä potilas muista jälkeenpäin käynnistä juuri mitään.

Joensuussa Siilaisen terveysaseman hammashoitolassa toimiva Anu Rosti-Siira on hammaslääkäri, jonka luokse ohjataan hammaslääkäripelosta kärsivät potilaat.

- Lähes joka viikko täällä hoidetaan lapsi- tai aikuispotilas esilääkkeen avulla. Aikuisten kohdalla tilanne on usein sellainen, että he ovat särystä huolimatta lykänneet hammaslääkäriin tuloa viimeiseen asti eivätkä pelosta johtuen suostu sittenkään toimenpiteeseen. Täällä avopuolella ei silloin ole muuta mahdollisuutta kuin käyttää rauhoittavaa lääkitystä, sanoo Anu Rosti-Siira.

- Lapset osaavat puolestaan pontevasti ilmaista itseään, joskus tilanne on se etteivät he suostu tulemaan edes hoitohuoneeseen saatikka hoitotuoliin. Hoitotuolissa lapsi ei suostu avaamaan suutaan, on itkua ja vastustelua, silloin ainoa vaihtoehto on esilääkitys.

Midatsolami suosituin lääke

Rauhoittavana lääkityksenä käytetään joko Diatsepamia tai Midatsolamia. Nykyisin suosituin lääke on Midatsolami, koska se vaikuttaa nopeasti, noin puolessa tunnissa. Se myös haihtuu nopeammin elimistöstä kuin Diatsepami.

- Esilääkitystä saanut potilas on rauhallinen ja rentoutunut. Midatsolamilla on myös sellainen vaikutus, että potilas ei paljon muista tehdystä toimenpiteestä. Pienen lapsen kohdalla se on monesti hyvä asia. Olen vanhemmille aina painottanut, että kertokaa lapsille jälkikäteen, miten hienosti hoitotilanne meni, sanoo Anu.

Lapsille lääkitys annostellaan painon mukaan ja joskus lääkitys ei tehoa toivotulla tavalla tai se aiheuttaa jälkioireita. On ollut tapaus, jossa 5- ja 7-vuotiaat lapset ovat olleet kantokunnossa toimenpiteen jälkeen. Vielä useita tunteja myöhemminkin on ilmennyt sekavuutta: lasten mukaan sisällä on satanut lunta ja hiiret juoksennelleet seinillä.

- Kun lääke on kyseessä, niin yksilöllinen vaste on aina mahdollinen, mutta onneksi tällaiset tapaukset ovat harvinaisia. Olen hoitanut lapsia ja aikuisia jo 20 vuotta rauhoittavan esilääkkeen avulla, ja pääsääntöisesti kokemukset ovat myönteiset, sanoo Rosti-Siira.

- Vanhemmille annetaan aina sekä suulliset että kirjalliset ohjeet mukaan. Lasta ei voi viedä päiväkotiin eikä kouluun sellaisena päivänä, kun lääkitystä on käytetty. Hän tarvitsee aikuisen valvontaa loppupäivän ajan.

Lähteet: Yle Pohjois-Karjala / Esa Pietarinen