Romaninuoret haluavat nopeasti hyvään ammattiin

Yhä useampi romaninuori käy peruskoulun loppuun ja jatkaa opintojaan ammattikoulutuksessa. Opetushallituksen tuoreen katsauksen mukaan kymmenessä vuodessa ammatilliseen koulutukseen lähtevien romanien määrä on yli kaksinkertaistunut. Lukioon menevät kuitenkin vain harvat.

Kotimaa
Romanioppilas lukee kirjaa
Rony Nyman tahtoo peruskoulun jälkeen opiskella autoalaa.Yle

16-vuotias romani Rony Nyman pitää peruskoulun suorittamista tärkeänä. Silti koulunkäynti maistuu välillä puulta, kuten monella muullakin yläasteikäisellä.

- Onhan koulunkäynti tärkeää, mutta ei sitä aina jaksa. Varsinkin aamulla herääminen on vaikeaa. Luokassamme on kuitenkin hyvä ilmapiiri, kaikki ovat ystäviä ja asioista päätetään yhdessä, Nyman toteaa.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeät. Peruskoulun jälkeen Nymanin tähtäimessä on ammattikoulu.

- Hain viime viikolla neljään eri kouluun ja lähden opiskelemaan autoalaa. Siitä pyrin sitten töihin johonkin hyvään paikkaan.

Lukio koetaan vielä liian vaativaksi

Suomessa asuu lähes 10 000 romania. Peruskoululaisia heistä on reilut 850. Koulunkäyntiä on viime vuosina avittanut erityisesti kuntien saama valtionapu romanien perusopetukseen ja romanikulttuuritietouden lisääntyminen.

Yhä useampi romanioppilas käy peruskoulun loppuun ja ammatillisten opinnot aloittavien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lukioon hakeutuu kuitenkin vain pari kolme romaninuorta vuosittain, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Satu Blomerus.

- Ehkä lukio koetaan vielä jollain tavalla liian vaativaksi ja ammattiin halutaan nopeasti, minkä vuoksi ammattikoulu on etusijalla. Lukio vaatii pitkäjänteisempää ajattelua ja ylioppilas ei ole valmistunut vielä mihinkään ammattiin.

Blomerus kuitenkin uskoo, että asiassa ollaan menossa eteenpäin ja lukiokin tulee romanioppilaille tutuksi.

Romanikieli kuihtumassa opiskelijoiden puutteeseen

Vaikka romanikielen opiskelu on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, se on edelleen vähäistä ja kieli on uhanalainen. Tuhannesta koulutulokkaasta vain parisataa opiskelee kieltä.

Nyt romaninkielen opetus ja opiskelu on vapaaehtoista. Syyt kiinnostuksen vähäisyyteen löytyvät sekä kodeista että kouluista, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

- Syy osallistumisen vähäisyyteen on molemmilla puolilla. Toisaalta perheissä ei ehkä tiedosteta kielen merkitystä ja toisaalta kouluissa on vaikea löytää romaniekielen opettajaa. Ryhmiin on myös vaikeaa löytää riittävästi oppilaita.

Nissilän mukaan tilannetta voisi parantaa määräys opetuksen pakollisuudesta.

Lähteet: Yle Uutiset