Pääsiäisruohoja on moneen makuun

Pääsiäisruohon kasvatus on vain noin 50 vuoden ikäinen perinne. Siemenkauppa käy jo vilkkaana. Useimmat kasvattavat totutusti rairuohoa. Vehnä ja muut viljat ovat sille jo kova kilpailija. Herneenversojen kasvatus yleistyy myös.

Kotimaa
Kevään suosikkisiemeniä Saija Aaltosen käsissä
YLE / Jorma Tuominen

Rairuohon kasvatus syrjäytti 1960-luvulla Suomen kaupungistuessa perinteisen pajunkissojen keräilyn. Samasta kodin koristelusta kevään ja uuden elämän merkeillä on edelleen kysymys.

Rairuohon suosion on taannut sen idioottivarma itäminen vaikka märässä sanomalehtipaperissa. Moni kuitenkin haluaa keväisen kodin vihreän koristuksen voivan hyvin ja kasvavan pidempäänkin. Ja yhä useampi haluaa ihmisravinnoksi sopivan pääsiäisruohon, kuten herneen versot.

Viljaa, herneitä, krasseja...

Leveälehtiset vehnä- ja kauralajikkeet haastavat rairuohon vanhan monopolin pääsiäisruohoissa ihan merkittävästi, kertoo puutarhaliikettä Turun keskustassa pitävä Saija Aaltonen. Moni kysyy, olisiko sitä "leviämpää rairuohoa", Aaltonen naurahtaa. - Sitten on kaura, hiukan vielä leveälehtisempi kuin vehnä, kasvatetaan samalla lailla. Kauran versoja syövät monet kissatkin, kauppias tietää.

Herneen versojen suosio on kovassa kasvussa. Tämä ei välttämättä näy puutarhaliikkeessä, sillä verso lähtee komeasti kasvamaan myös päivittäiskaupan kuivatuista ruokaherneistä. Herneen versoja kasvatetaan syvemmässä mullassa kuin ruohoja ja viljoja. Versoja popsivat mielellään ihmiset ja kotieläimet.

Pääsiäisviikon mattimyöhäisten pelastuksena on vihanneskrassi. Se itää jo päivässä, mutta nuutuu myös nopeasti. Muut pääsiäisruohoksi kasvatettavat siemenet itävät kylvön jälkeen nyrkkisääntönä noin viikossa. Siemenpussin ohjeita kannattaa noudattaa.

Siemenet kylvetään märän alustan pintaan ja taimet pidetään kosteina kätevimmin sumuttamalla päivittäin. Viljojen taimet tuuheutuvat leikkauksesta.

Lähteet: Yle Turku / Jorma Tuominen