Raskasmetallit ovat pilanneet Kokemäenjoen suistoa

Kokemäenjoen suiston ja sen Natura-alueen maaperän eri osissa on huomattavia pilaantuneisuuseroja. Eräät raskasmetallien arvot ovat kymmenkertaisia luonnollisiin tausta-arvoihin nähden, ja elohopean osalta tilanne on vielä huonompi. Alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma.

Teksti-TV Satakunta

Suunnitelmaa varten Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos ja Geologian tutkimuskeskus ovat selvittäneet suiston kehitystä sekä maa- ja vesialueiden maaperämuodostumien pilaantuneisuuden eroja raskasmetallien ja orgaanisten haittayhdisteiden osalta.

Tutkimus on lajissaan perusteellisimpia Pohjoismaissa ja se kuuluu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoimaan Kokemäenjoki-Life -hankkeeseen..

Kokemäenjoki-Life on Kokemäenjoen varressa sijaitsevien arvokkaiden luontokohteiden kunnostus- ja hoitohanke. Tarkoituksena on edistää alueen luontoarvojen säilymistä ja parantaa virkistyskäyttöä.

Ainutlaatuinen luonnonympäristö

Kokemäenjoen suisto ja sen Natura-alueen laajat merelle etenevät ruovikkobiotoopit ovat pohjoismaisittain ainutlaatuinen luonnonympäristö.

Suistoalue koostuu kuudesta maaperämuodostumasta, joista 1900-luvulla ja viime vuosikymmeninä syntyneet suiston vesialueen kerrostumat ja joen tulvakerrostumat ovat paikoin ihmistoiminnan pilaamia.

Tulokset osoittavat, että suiston etenemistä edustavat maaperämuodostumat ovat pilaantuneet 1900-luvun alkupuolelta lähtien yhä voimakkaammin ihmistoiminnasta kertyvistä raskasmetallipitoisuuksista ja orgaanisista haitta-aineista.

Tämä näkyy erityisesti elohopean, kadmiumin, arseenin, lyijyn, sinkin, nikkelin, dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien kasvuna.

Lähteet: Yle Satakunta