Lisääntyvä valo sekä tahdistaa että sekoittaa ihmistä

Suomalaisista aikuisista suurin osa kokee muutoksen talvesta kesään myönteisesti. Noin 40 prosenttia väestöstä kärsii syksyisin ja talvisin kiusallisista kaamosoireista, jotka kevään edetessä helpottuvat. Toisaalta jo aiemmin koettu masennus saattaa keväällä pahentua entisestään.

Kotimaa
YLE / Stina Tuominen

Valolla on välitön virkistävä vaikutus ja se kohentaa myös mielialaa, kertoo ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

- Valoisammassa ympäristössä oleskelu virkistää meitä heti joksinkin aikaa. Vaikutus ei kuitenkaan säily kovin kauaa. Mutta kun valoa on enemmän useampana päivänä peräkkäin suunnilleen aina samaan aikaan vuorokaudesta, myönteinen vaikutus kestää jo pidempään, Partonen toteaa.

Lisääntyvällä valolla on myös monia muita myönteisiä vaikutuksia.

Testosteroni vaikuttaa naisiin kokeiden mukaan psykologisesti niin, että heistä tulee hieman kiltimpiä, sallivampia ja vastaanottavaisempia toisten ehdotuksille. Miehistä testosteroni puolestaan tekee aggressiivisempia ja hyökkäävämpiä.

Ylilääkäri Timo Partonen

Lyhyempi yöuni riittäkin yllättäen

Kevät asettaa ihmisen käymään paremmassa tahdissa 24 tuntisen vuorokauden kanssa. Silmän verkkokalvolla tulevasta valosta osa kulkeutuu hypotalamukseen, jonka hermosolut säätelevät niin sanottua sisäistä kelloa.

- Kun valoa tulee enemmän ja päivä pitenee, sisäinen kello tahdistuu ja sen talven aikana korostuva jätätys jää pois. Kun sisäinen kello pysyy paremmin 24 tunnin vuorokausirytmissä, myös unirytmi paranee, Partonen selittää.

Moni selviääkin kevään edistyessä lyhyemmillä yöunilla kuin talven pimeinä kuukausina.

Kilot karisevat kun pullan sijaan maistuu liikunta

Pitenevä valoisa aika kasvattaa ihmisen toimintatarmoa, houkuttelee liikkumaan ja vähentää ruokahalua. Monilla paino putoaakin samassa tahdissa valon lisääntymisen kanssa.

- Sisäinen kello vaikuttaa myös ruokahalua sääteleviin hormoneihin. Talvella elimistö tulkitsee, että energiasta on vajetta ja näläntunne kasvaa. Sitä paikataan usein nimenomaan hiilihydraattipitoisilla välipaloilla. Keväällä tarve vähenee, Partonen kertoo.

Lisäksi UV-säteily käynnistää ihon soluissa D-vitamiinituotannon, millä on monia myönteisiä terveysvaikutuksia.

Kevättä rinnassa – rakkautta ilmassa

Kevät myös lisää ihmisten sosiaalista aktiivisuutta eivätkä hyrräävät hormonit ole pelkkää höpötystä. Esimerkiksi testosteronia tuotetaan kehossa enemmän kevään ja kesän aikana.

- Testosteroni vaikuttaa naisiin kokeiden mukaan psykologisesti niin, että heistä tulee hieman kiltimpiä, sallivampia ja vastaanottavaisempia toisten ehdotuksille. Miehistä testosteroni puolestaan tekee aggressiivisempia ja hyökkäävämpiä ja he hakevat mahdollisesti helpommin seksuaalista kontaktia, Partonen kuvailee vaikutuksia.

Kevään aikana myös serotoniinin määrä aivoissa kasvaa.

- Siihen näyttää liittyvän, että empatian tunne kasvaa, vieraat kasvot alkavat viehättää ja rakastumisen tunne syntyy helpommin.

Kaikille kevät ei kuitenkaan ole riemun ja energian aikaa. Moni kärsii univaikeuksista eikä kevätmasennukseltakaan voi aina välttyä.

Valoisat illat väsyttävät valvojan

Ilmiönä kevätväsymyksen yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Lisääntyvä väsymyksen tunne liittyy Partosen mukaan yleensä valoisiin iltoihin ja univajeeseen.

- Vuorokauden valoisa aika pitenee enemmän illasta kuin aamusta. Ihmiset oleskelevat iltaisin enemmän ulkona ja ovat aktiivisempia, mikä saattaa viivästyttää nukkumaanmenoa niin, ettei ehdikään nukkua itselle tarpeeksi pitkää aikaa.

Valoisat illat saavatkin toisilla rytmin sekaisin.

- Luontainen väsymys saattaa tulla vasta myöhemmin illalla, mikä vaikeuttaa nukahtamista. Yöuni voi myös olla huonompaa ja katkonaista. Etenkin jos mieliala on matalalla, saattaa esiintyä aamuyön valvomista, Partonen kertoo.

Masentuneen mieli paivuu vain syvemmälle synkkyyteen

Vaikka kevätmasennus on monelle todellinen ongelma, ei se lopulta ole kovin yleistä. Vuosi vuoden jälkeen juuri keväällä toistuva masennus on paljon harvinaisempaa kuin kaamosmasennus, josta kärsii yksi suomalainen sadasta.

Sen sijaan, jos kevään koittaessa on jo valmiiksi masentunut, saattavat oireet pahentua entisestään. Kevät on synkintä aikaa myös itsemurhatilastoissa.

- Valon määrän kasvu lisää tarmoa ja toimintavirettä, mutta se ei riitä korjaamaan masentunutta mielialaa vaan seurauksena onkin enemmän levotonta ja ahdistunutta oloa, Partonen toteaa.

Lähteet: Yle Helsinki / Maija Mokkila