Viikinkihiirien perilliset asuttavat yhä Eurooppaa

Viikinkien laivoilla salamatkustaneiden hiirien jälkipolvia elää edelleen kaikkialla, minne viikinkien matkat ylsivät, kertoo tuore tutkimus. Se perustuu nykyhiirien perimän lisäksi DNA-näytteisiin, joita on saatu tuhat vuotta sitten eläneiden hiirien luurangoista.

Ulkomaat
Metsähiiri
Petra Ristola / Yle

Viikinkien kultakausi oli kuumimmillaan 1000 - 1200 vuotta sitten. Matkalle mukaan puikahti pieniä salamatkustajia, tavallisia kotihiiriä. Niitä houkutteli veneiden heinä ja vilja, jota oli lastina varsinaisten kotieläinten rehuksi. Määränpäässä hiiret kipittivät uusille kotikonnuille ja alkoivat lisääntyä.

Uppsalan yliopiston tutkijat vertasivat norjalaisten, islantilaisten ja brittiläisten hiirten sekä vanhojen luurankojen solujen mitokondrioita. Niiden DNA periytyy emolta sellaisenaan, ja muutokset ovat hitaiden mutaatioiden varassa, joten sukulinjaa on mahdollista seurata kauas.

Islannissa hiirikanta on elänyt niin eristyksissä, että nykyhiirien mitokondriot on täsmälleen samanlaiset kuin viikinkihiirillä. Sukulaisuus on kuitenkin edelleen ilmeinen myös Britanniassa.

Sen sijaan epäselvää on, seilasivatko hiiret viikinkien mukana aina Newfoundlandiin asti. Eleanor Jonesin johtama tutkijaryhmä epäilee, ettei parikymmenpäisen viikinkijoukon mukana ollut kylliksi hiiriä uuden populaation syntymiseen. Viikinkien omakin asutus Newfoundlandissa jäi lyhytikäiseksi, luultavasti vain vuoden mittaiseksi.

Tutkimuksesta kertoo Bio Med Central -verkkosivu.

Lähteet: Yle Uutiset