Asemakahvila herätti Lahden uinuvan sataman

Vanha Vesijärven asema sai uuden elämän, kun lahtelaisnaiset avasivat talossa kahvilan vuonna 1994. Kahvila Kariranta alkoi vähitellen houkutella Vesijärven rantaan löytäneitä lenkkeilijöitä tauolle.

pysäkit
Anja Vilen ja Sirkka Laaksonen selailevat leikekirjaa kahvilassa.
Yle / Laura Mäkiniemi

Paksu leikekirja kertoo vaikuttavan tarinan siitä, kuinka vanha Lahden Vesijärven satama alkoi 90-luvun lamavuosina herätä arvoiseensa eloon hiipuneen teollisuuden raunioista. Yksi vasta viime vuosina eläköityneiden kahvilayrittäjien tärkeistä muistoista on Helsingin Sanomien vuonna 1994 julkaisema juttu kahdeksantoista vuoden takaa.

- Kahvila Kariranta on ensimmäinen valopilkku Lahden Vesijärven lähes täysin hyödyttömällä kaakkoisrannalla. Nyt Anja tulee töihin kahvilaan torin mansikkapaikan kautta. Leipoo valtavat viinerit ja jää odottamaan kävijöitä. Aseman täyttääkin samanlainen puheensorina kuin sata vuotta sitten, lukee Anja Vilén ääneen vanhaa lehtileikettä.

Vajaat parikymmentä vuotta sitten lahtelainen Vilén pyöräili ees taas Lahtea katsellen sopivia vanhoja taloja. Vähän aikaa aikaisemmin hän oli käynyt Helsingissä kahvilla. Sitten katse kiinnittyi vanhaan asemaan.

- No tavallaan kahvilan syntysanat sanottiin Helsingissä Tamminiementien kahvilassa. Tyttäreni sanoi, että kyllä Lahteenkin pitäisi tällainen saada. Asuessani tuolla järven toisella puolella huomio kiinnittyi rakennuksen punaiseen kattoon, ja ajattelin, että asemalla ei ole käyttöä. Siitä se lähti.

Lopettaminen ei käynyt mielessä

Anja Vilén aloitti asemakahvilan pioneerityön yhdessä Sirkka Laaksosen kanssa.

- Minua ei yhtään hätkähdyttänyt, vaikka tämä oli sellaista takamaata. Tästä oli kuitenkin sellainen visio ja tuntui ihan mukavalta, Laaksonen sanoo.

- Vuonna 1994 vedettiin esimerkiksi asemapäällikön taloon vesikelkalla vedet sisälle. Ympäristökin on muuttunut hirveästi siitä, kun tulimme tänne, Vilén katselee leikekirjasta.

Naiset saivat aseman vuokratuksi Valtion rautateiltä. Vuonna 1985 otetut kuvat kertovat, että silloin talossa oli viimeksi asematoimintaa. Alun omatoimisen remontoinnin jälkeen kaupunkikin kunnosti ostamaansa rakennusta. Yrittäjät saivat pienen kansanliikkeenkin aikaan, kun saivat taistella asemastaan vanhan aseman yrittäjinä kilpailutuksen kautta.

Nyt kevättalvella 2012, kun toiminta on jo siirtynyt muutama vuosi sitten uusiin käsiin, kahvilan alkuperäiset emännät sanovat, että eräänlainen unelma tuli toteutetuksi.

Välillä oli vaikeitakin aikoja, joskus alussa päivämyynti jäi jopa alle 20 markan.

- Usko oli vahva, eikä kertaakaan tullut mieleen, että lopettaisimme tämän toiminnan, naiset sanovat lähes yhteen ääneen.

Lähteet: Yle Lahti / Laura Mäkiniemi