Hirsipuu on yhä Rengon keinu eikä Hämeenlinnan

Suomen kielen lautakunta suosittelee, että vanhoja kunnannimiä käytetään entisen kunnan alueista, vaikka kunta olisi kadonnut kuntaliitoksen yhteydessä. Liitokset ovat jo aiheuttaneet paljon epäselvyyttä siitä, miten paikoista puhutaan.

Hämeenlinna
Kunnan kylttiä vaihdetaan.  Hämeenlinnaan liittyi vuoden 2009 alusta Lammi, Tuulos, Hauho, Kalvola ja Renko.
Aarne Kauranen / Yle

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on tehty 74 kuntaliitosta, joiden yhteydessä kunnannimiä on kadonnut 129. Lisää liitoksia on tulossa.

Suomen kielen lautakunta suosittelee, että vanhoja kunnannimiä käytetään entisen kunnan alueista ja myös kuntien entisistä keskuskylistä, jos kylällä ei ole muuta nimeä. Voidaan esimerkiksi yhä puhua tapahtumista Lammilla ja Tuuloksessa, vaikka ne nykyisin ovatkin Hämeenlinnan osia.

Muutos on jo nyt aiheuttanut paljon epäselvyyttä siitä, miten paikoista puhutaan.

Suomen kielen lautakunta pitää tilannetta kielenkäyttäjien kannalta haitallisena. Vaikka monet kunnat ovat menettäneet itsenäisen hallinnollisen asemansa, itse paikat ovat edelleen olemassa.

Niinpä sanonta "Rengon keinu" tarkoittaa edelleen hirsipuuta.Hämeenlinnan keinu onkin jo jotain ihan muuta.

Vaaratilanteessa syytä kertoa paikka selvästi

Lautakunnan mukaan erityisen tärkeitä yksiselitteiset nimet ovat silloin, kun opastetaan ihmisiä tiettyyn paikkaan tai kerrotaan vaaratilanteesta.

Vakiintunutta nimi näkyy peruskartassa ja täsmentää sijainnin mahdollisimman hyvin. Uusien kuntaliittymien alueet ovat monesti niin laajoja, että pelkkä kunnan nimi ei paikanna riittävästi.

Suurkunnan nimeä tarvitaan vain silloin, kun kerrotaan koko uutta kuntaa tai sen kaikkia asukkaita koskevista asioista, kuten vaaleista, verotuksesta, terveydenhoidosta ja muista vastaavista julkisista tehtävistä, palveluista tai velvoitteista.

Esimerkiksi lopetetut kunnat Tuulos tai Tammisaari voivat saada tällöin esimerkiksi kankeamman paikannuksen tyyliin "Hämeenlinnan Tuuloksessa” tai ”Raaseporin Tammisaaressa”.

-Paikannimet ovat osa asukkaiden identiteettiä. Esimerkiksi tammisaarelaiset voivat kokea olonsa vieraiksi raaseporilaisina. Ihmisten hahmottamat paikat eivät ole hallinnollisia suurkuntia, nykyisiä läänejä – saati sitten aluehallintovirastojen toimialueita, todetaan lautakunnan suosituksessa.

Lähteet: Yle Häme