Kuntarajan muutos ei lannista kotiseutuhenkeä - päinvastoin

Kotiseutuhenki on nousemassa uuteen kukoistukseen keskellä kuntamurrosta. Suomen Kotiseutuliitto on koonnut tutkijaryhmän pohtimaan kuntaliitosten henkisiä vaikutuksia, muun muassa sitä, katoaako kotiseutu kunnan mukana.

Nurmo
Nurmoo-seuralaisia Nurmon museolla.
Nurmoo-seuralaisia Nurmon museolla.Pasi Takkunen / Yle

Nurmo liitettiin Seinäjokeen vuonna 2008 monille kivuliaan prosessin jälkeen. Kotiseutuhenkisyys ei liitoksen myötä kadonnut, pikemminkin päinvastoin. Nurmoo-seura on lähes tuplannut jäsenmääränsä liitoksen myötä.

- Nurmoota ei lakaasta kartalta ja se on pitänyt paikkansa. Tämä jäsenmäärän lisääntyminen on osoitus siitä, toteaa Nurmoo-seuran puheenjohtaja Matti K. Jaskari.

Tutkijan mukaan tämä on tyypillistä. Kuntarajan muuttuessa suhde omaan kotiseutuun vahvistuu. Kuntaraja on hallinnollinen rakenne, kotiseutu taas kokemuksellinen asia jota määrittävät luonto, rakennukset ja henkinen ympäristö. Kansanliike voi viritä pienistä asioista, vaikka väärän puun kaatamisesta.

- Jos jätetäänkin se maisemaa hallitseva puu ja kaadetaan joku toinen puu siitä vierestä, niin silti voi syntyä kansannousu ja monesti on syntynytkin. Voi olla että juuri sen toisen puun juurella oli kaikki nuoret sukupolvesta toiseen käyneet tapaamassa toisiaan ja siihen oli tiivistynyt tunteita. Juuri sen puun kaataminen voi olla ihan uskomaton tölväisy alueen asukkaiden kotiseututunteelle, kuvailee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin aluehistorian tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto.

Henkisen kulttuurin kohteet jäävät usein huomiotta alueen suunnittelussa. Tämä pätee esimerkiksi paikannimiin.

- Me kaikki tiedetään että nimistön kanssa kannattaa olla hyvin tarkka. Esimerkiksi murreasuisen nimen kirjoitusasusta voi syntyä oppiriita, jota käydään lehtien palstoilla ja julkisuudessa, Riukulehto kertoo.

Nurmossakin halutaan pysyä nurmolaisina, vaikkakin osana Seinäjokea.

- Se pökkii, sanotaan että siinä ruvetahan silittämähän vastakarvaan, painottaa Nurmoo-seuran puheenjohtaja Matti K. Jaskari.

Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutti on aloittamassa Nurmossa pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa tekijät, joista kuva kotiseudusta muodostuu. Aivan helppoa se ei ole.

- Se on niinkun sanotaan, että kotiseutu on sydämen asia. Siinä se on, Jaskari sanoo.

Lähteet: Yle Pohjanmaa / Birgitta Vuorela