Turveteollisuudelle jäämässä laajat oikeudet soihin

Soiden käyttöä miettivä työryhmä jättää teollisuudelle hyvät mahdollisuudet uusille tuotantoalueille. Soiden suojelua työryhmä edistäisi uuden suojeluohjelman valmistelun aloittamisella. Luontoväki on pettynyt esitysten heikkouteen ja epävarmuuteen.

Kotimaa

Huomenna esityksensä jättävässä ryhmässä ajauduttiin työn loppuvaiheissa isoihin näkemyseroihin soiden monipuolisesta käytöstä. Työlle haettiin lisäaikaa, mutta sovintoesitystä ei ole saatu aikaan.

Turveteollisuus, valtiollinen Vapo etunenässä on koko työn ajan pitänyt omista eduistaan kiinni. Vaatimukset näkyvät muun muassa siinä, että ryhmän laatima suoluonnon luokittelu ei käytännössä heikennä teollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää turvesoita energiantuotannossa.

Työryhmä on laatinut käyttöä rajoittavia ohjeita, joilla ei käytännön työtä tekevien virkamiesten mukaan selvästi voi arvioida suon muita kuin tuotantoarvoja. Kiistoissa teollisuus on vahvoilla, koska luonto- ja virkistysarvoja on vaikea osoittaa ympäristössä, josta jo suurin osa on muutettu erityisesti ojittamalla.

Uusi suojeluohjelma valmisteluun

Työryhmässä on ollut laaja kannatus jatkaa kymmeniä vuosia vanhaa edellistä suojeluohjelmaa. Työryhmä käynnistäisi useita vuosia kestävän valmistelun, jolla tähdätään pitkälti nykyisten suojeltujen suoalueiden täydentämiseen. Myös kannattamattomia kitukasvuisia metsämaita halutaan ennallistamalla yhdistää nykyisiin suojelualueisiin.

Uuden soidensuojeluohjelman käytännön vaikeutena on rahapula. Suurin osa mahdollisesti perustettavista suoalueista pitäisi lunastaa tai korvata valtion kukkarosta. Valtiolla ei ole Itä-Suomen ja Kainuun karujen soiden lisäksi jäljellä riittävästi omia suojeltavia kohteita. Vastaavia laajempia kohteita löytyy vielä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueilta. Kunnat ovat myös suuri soiden omistaja.

Pinta-alaltaan suurin mahdollisuus olisi jättää kunnostusojittamatta huonosti kannattavia suometsiä. Ennallistaminen on kuitenkin edennyt tähän mennessä hitaasti johtuen osittain rahapulasta. Lisäksi pitkässä juoksussa järkevien ennallistettavien kohteiden valikointi ja niiden mahdollinen yhdistäminen merkittäviin suoalueisiin on työlästä.

Laki ei turvaa soita

Suoluonnon puolustajien toiveissa on ollut saada suoluonnon arvoille kunnon tuki lainsäädännöllä. Soita pidettiin ennen arvottomina joutomaina, mutta nyt niillä on tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi tuoreet tutkimustulokset osoittavat soiden merkityksen olevan Suomelle ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeitä maan hiilitaseen kannalta. Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla pysäyttämään luonnon lajien kirjon väheneminen ja torjumaan ilmastonmuutosta.

Huomenna työn tulokset julkistava työryhmä ei kuitenkaan tee suoluonnon kiistoja selkiyttäviä lakiesityksiä. Suoluonnon puolustajien toiveissa on ollut muun muassa ympäristösuojelulain täydennys, jossa suoluonolle turvataan sen luonto-, virkistys- ja maisema-arvot. Lisäksi maakuntakaavan velvoitteet pitäisi saada suojaamaan jäljellä olevia ojittamattomia soita. Luontoväki ei edes itse usko lain kirjaukseen tiukasta soiden muuttamiskiellosta.

Teollisuus havittelee ojittamattomia soita

Työryhmän tehtävä on ollut miettiä turveteollisuuden ja luontoväen puristuksessa soiden käyttöä ja keinoja pitkälle tulevaisuuteen. Ryhmän esitysten tarkoituksena on pysäyttää suoluonnon heikkeneminen.

Ojittamattomia tai sen kaltaisia soita on jäljellä siellä täällä hajallaan. Käyttöpaineista kertoo se, että teollisuuden havittelemista uusista laajoista tuotantoalueista yli puolet olisi ojittamattomilla soilla. Viimeisimpien arvioiden mukaan suoluonnon tila on heikentynyt voimakkaasti ja heikkenee edelleen.

Varsinaisia soidensuojelualueita on reilut viisi prosenttia maan suopinta-alasta. Soita on suojeltu muilla keinoin toinen mokoma. Suojelualueet painottuvat Pohjois-Suomeen.

Lähteet: YLE Uutiset / Kari Ikävalko