Pökkilöhaukka elää siiven iskulla

Tarunhohtoisen Sompion Lapin kuvaajana ansioituneelta Lauri Hihnavaaralta eli Hihna-Lassilta on ilmestynyt ensimmäinen romaani. Pökkilöhaukka on Sompion Moskussa vuonna 1935 syntyneen kirjailijan kolmas teos.

Lauri Hihnavaara on kirjoittanut jo kolme pääosin Sompion Lappiin eli Sodankylän pohjoisosiin sijoittuvaa kirjaa. Pökkilöhaukka on niistä ensimmäinen puhtaasti kuvitteellinen teos. Kustannusosakeyhtiö WSOY luonnehtii sitä veijariromaaniksi. Kuva: YLE Oulu

Pökkilöhaukka on raamikas sompiolainen Artturi Tenkala, jonka sanottiin ennen sotaa eläneen korven keskellä haukan siiven iskulla, siis ilman varsinaista elinkeinoa. Sodan loppuessa Tenkala aloittaa vaelluksen kotiuttamispaikastaan Vaasasta takaisin Sompioon.

Hihna-Lassin ensimmäinen kirja, Luiron laulu, oli runollinen kuvaus sodanjälkeisestä Sompion Lapista. Toinen kirja, Vesittäjät, kertoi jokiyhtiön tulosta seudulle ja tuhon tunnelmista ennen altaiden tuomaa vedenpaisumusta.

Kirjailija kokeilee kepillä jäätä

Pökkilöhaukka on Hihnavaaran ensimmäinen romaani ja siinä hän kuvaa sodasta palanneen sompiolaisen Artturi Tenkalan pyristelyä jälleenrakennuksen maisemassa. Se sijoittuu pääosin Hihna-Lassin synnyinseudulle Sodankylän kunnan pohjoisosiin aikaan ennen Lapin suurten tekoaltaiden tuloa.

Puhtaasti kuvitteellinen teos on kertojalle uusi kokemus. Hän sanookin romaanin kirjoittamisella kokeilevansa kepillä jäätä.

- Ei se niin varmaa ole mitä yleisö sanoo ja kriitikot, jos sattuvat vaivautumaan, pohdiskelee Hihnavaara.

Pajuaavan aarre on elämän maali

Eletään levotonta aikaa, eikä Tenkalankaan elämä ota vakiintuakseen. Kortti tuo ja kortti vie. Naiset jäävät ja matka jatkuu. Syyllisyys rakastavan naisen jättämisestä kalvaa mieltä, eikä elämästä saa oikein otetta, mutta toisaalta mielessä väikkyy saksalaisten jättämä Pajuaavan aarre läpitunkemattomilla Sompion soilla. Kustantaja luonnehtii lahjakkaan tarinankertojan kolmatta teosta veijaritarinaksi.

Tenkalan seikkailu huipentuu Pajuaavan suosaareen Sompion soille, mutta sitä ennen tämä hakee vauhtia elämäänsä Etelä- ja Keskipohjanmaalta sekä epämääräisistä bisneksistä saksalaisten tuhoamassa Rovaniemen kauppalassa. Elämänura ei tunnu lähtevän nousukiitoon sitten niin millään.

Oman elämänsä sivuhenkilö ei kestä vapautta

Vahvasti omaelämänkerrallisen romaanin sitoutumiskammoista miestä voisi luonnehtia myös oman elämänsä sivuhenkilöksi. Elämänhallinta ei ole hänen keskeistä osaamisaluettaan. Asiat tulevat mallilleen vasta kun rimpuilulle laitetaan rajat. Näin Tenkalalle lopulta tapahtuu keskellä sompiolaista aapaluontoa.

- Kun on liikaa sitä vapautta, se voi siis suistaa mihin vain. Mutta kun Tenkala saa sen naisen, joka rajoittaa sitä vapautta vähäsen, niin asiat alkavat sujua. Minullahan sitä vapautta ei ole ollenkaan, naurahtaa hahmojaan rakastava kirjailija.

Unelmien nainen opettaa elämänhallintaan

Pökkilöhaukassa elää vahvana perinteinen miehen malli, jossa miehen elämä osuu oikeille raiteille nimenomaan parisuhteen tuoman sosiaalisen kontrollin kautta. Hihnavaaran ja Tenkalan unelmanainen ei silti ole mikään pirttihirmu.

- Hänessä on semmonen jokin erämaan hehku jota ei voi selittää. Tässä on kaikki mitä naisessa pitää olla, himokas, yrittävä, rakastettava. Se kertakaikkiaan hurmaa miehen, kuvailee Hihnavaara Tenkalan elämänhallintaan opettavaa Jonatha Lappalaista.

Pökkilöhaukalle käy kirjassa hyvin. Niin kuin on käynyt elämässä myös Hihna-Lassille itselleen.

Allasevakko lähtee Ruotsiin

Ruotsin Luulajassa eläkepäiviään viettävä Hihnavaara syntyi vuonna 1935 Sompion Moskussa ja vietti siellä lapsuutensa ja nuoruutensa. Allasrakentamisen myötä jokiyhtiölle maansa myynyt mies kierteli itsekin 1950- ja 60-luvulla erilaisissa hanttihommissa Itä-Lapissa.

Kun seinä tuli lopulta vastaan, Hihnavaara päätti monen muun lailla lähteä Ruotsiin vuonna 1968. Siellä hän teki pitkän työrupeaman auto- ja terästeollisuudessa ennen kuin päätti alkaa kirjailijaksi. Viimeinen työnantaja ennen kustannusosakeyhtiö WSOY:tä oli SSAB:n terästehdas Luulajassa.