Perhe selätti kaksi syöpää

Toissa syksy oli Sinisalojen perheessä poikkeuksellisen raskas. Sekä äiti että viisivuotias tytär saivat syöpädiagnoosit viikon sisällä. Siitä viikosta alkoi koko perhettä koetellut huolentäyteinen tie toipumiseen.

syövät
Marja-Liisa Sinisalon perhe joutui selviämään kahdesta syövästä samaan aikaan.YLE

Sinisalojen perheen neljästä tyttärestä nuorin, viisivuotias Miia alkoi valittaa hoitotädille jalkasärkyä; sääressä tuntui rinnettä kiivetessä pistävää kipua. Seurasi viikkojen kulkeminen terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäreillä, mutta selitystä ei vain tahtonut löytyä.

Äiti vaati pontevasti lisätutkimuksia. Lopulta eräänä lauantain aamupäivänä reumaa epäillyt yksityislääkäri passitti perheen Lastenklinikalle; Miian veriarvot olivat herättäneet huolen. Seuraavana yönä Lastenklinikan lääkäri kertoi äidille, että Miialla on vakava verisairaus, leukemia. Äidille, Marja-Liisa Sinisalolle tieto oli tyrmäävä.

-Ensimmäinen kysymykseni oli se, että mitä me olemme tehneet väärin. Lääkäri sanoi, että ette mitään. Sen jälkeen seuraavat päivät menivät kuin sumussa.

Hoito käyntiin heti

Hoito aloitettiin heti samana yönä, Miian hemoglobiini oli romahtanut. Seuraavana päivänä Miia vietiin syöpäosastolle leikkaussalin kautta, jossa luuydinpunktiolla selvitettiin syövän laatu. Samalla tytölle laitettiin laskimokatetri, jotta turhalta pistämiseltä vältyttäisiin. Viimein perhe sai myös vastauksen lasta kiusanneeseen jalkakipuun, kun lasten hematologi selitti koko perheelle, mitä sairaus tarkoittaa.

- Hematologi kertoi, että syöpäsolut valtaavat luuytimessä alaa ja työntävät terveitä soluja ulos.

Pikku-Miialla todettiin akuutti lymfaattinen leukemia, jonka uusimisriski luokiteltiin keskisuureksi.

Lasten syöpäsairauksilla onneksi on hyvä paranemisennuste ja myös Miian tilanne näyttää nyt lupaavalta. Vuoden sytostaattihoidon jälkeen nyt on meneillään ylläpitohoito. Huhtikuussa edessä ovat hoidon lopettamiseen tähtäävät tutkimukset.

Äidin rintasyöpä toi kuolemanpelon perheeseen

Samalla viikolla kun Miian leukemia selvisi, sai perhe toisen murskaavan uutisen. Marja-Liisa Sinisalo oli käynyt mammografiassa, jossa rintasyöpää jo oli ounasteltu. Paksuneulanäytteen valmistuttua työterveyslääkäri soitti Lastenklinikalla tyttärestään murehtivalle äidille varmistetun diagnoosin.

Alkoi aika, jolloin perheen kolme muuta lasta pelkäsivät sekä äidin että pienimmän siskonsa kuolemaa. Sisarten oli vaikea ymmärtää, miksi pientä lasta rankaistaan. Kuolemaa pelkäsi myös Miia itse. Äidin ei auttanut kuin vakuuttaa itseä ja lapsia siitä, että Suomessa hoito on hyvää ja tästä selvitään. Koko perhe haki myös apua terapiasta. Omalle sairaudelle ei silti äidin ajatuksissa tilaa ollut, Sinisalo kuvailee.

-Kun Lastenklinikan lääkärit kyselivät, miten äiti jaksaa, piti ihan miettiä, että miten niin, ai niin, kun mullakin on se syöpä.

Elämä arvossaan

Nyt hoidot ovat takanapäin ja sairaudet selätetty. Marja-Liisa Sinisalon toinen rinta on leikattu ja vasemmasta kainalosta imusolmukkeet poistettu. Sytostaatti- ja sädehoidon päätyttyä Sinisalo on palannut töihinkin. Paljosta on kiittäminen lähes 30 vuotta kestänyttä avioliittoa ja kumppanin tukea. Mikään ei ole kuitenkaan enää kuten ennen.

-Tuntuu ahdistavalta, kun joku kysyy vaikka, että milloin pidän kesälomani. Elämää ei osaa suunnitella kuin yhden päivän eteenpäin.

Raskainta oli kuitenkin silloin, kun oman lapsen tukena ei voinut olla kuten olisi halunnut. Leukemia ja sen hoito pehmensivät pienen tytön jalkapöydän luut, eikä hän saanut nousta jaloilleen lainkaan.

-Itse en saanut silloin nostaa lainkaan mitään painavaa, kun rinta oli juuri leikattu. Rankimmistakin pääsi yli, kun ei vain saanut luhistua.

Kahdesta syövästä selviämisen jälkeen äiti on kiitollinen jokaisesta päivästä.

-Muistan, kun kävelykiellossa oleva lapsi istui sohvan nurkassa ja katsoi Pikku Kakkosen hiihtokoulua todeten synkästi haluavansa hiihtää. Nyt hän on saanut kummeiltaan sukset ja tänä talvena lapsi hiihtää. Äiti hiihtää perässä ja itkee.

Lähteet: YLE Helsinki