1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Suomessakin lavarunous on alkanut ottaa vaikutteita rap-lyriikasta

Lavarunous kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Runokisojen eli poetry slamejen lisäksi järjestetään klubeja, joilla runojaan voi esittää ilman kilpailun painetta. Helsinkiläisen Poetry Jamin erikoisuutena ovat esiintyjät, jotka yhdistävät teksteissään runoa ja rap-lyriikkaa.

Helsingissä toimivilla lavarunousklubeilla on luovuttu poetry slameihin perinteisesti kuuluvasta kilpailumuodosta. Poetry Jam -klubilla lavalle nousevat kutsutut esiintyjät, open mic -illoissa ohjelma taas koostuu pääosin yleisön esityksistä. Samalla lavarunouteen on alettu yhdistää amerikkalaiseen tapaan aineksia rap-lyriikasta.

- Meidän valttimme on se, että olemme tuoneet lavarunouteen rap-lyriikkaa. Amerikassahan rap on ollut mukana tiiviimmin. Ei ole ajateltu että lavarunous ja musiikki eroaisivat toisistaan, vaan musiikintekijät ovat samaan aikaan myös runoilijoita, kertoo klubia järjestäbä Harri Hertell.

Matinpoika tekee rappia myös ilman musiikkia

Runon ja musiikin rajapinnalla liikkuu muun muassa Paul Mattsson eli rap-artisti Matinpoika. Mattssonin mukaan hänen tekstinsä sisältävät yhteiskuntakritiikkiä ja hippimeininkiä, rauhaa ja rakkautta.

- Se lähti siitä, että kuuntelin rappia ja aloin tehdä sitä myös itse. Sitten tein rap-keikan, ja siellä Harri [Hertell] tuli kysymään, että voisinko esittää tekstejäni ilman musiikkia, kertoo Mattsson.

Yleisö on ottanut hänen tekstinsä hyvin vastaan.

- On tullut paljon selkääntaputuksia ja kehuja. Suoraa kritiikkiä on tullut vähän. En tiedä, johtuuko se vain siitä, että jengi on niin kohteliasta, ettei uskalla sanoa mitään negatiivista.

Lavarunous viehättää etenkin nuoria aikuisia

Lavarunous sai alkunsa Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa. Suomeen lajin toivat kymmenisen vuotta sitten Kuopion runokukot, eli Jouni Tossavainen ja Olavi Rytkönen. Nykyisin lavalle nousee jo satoja runonkirjoittajia.

- Parhaina iltoina on parikymmentä open miciin tulijaa. Heitä voisi olla enemmänkin, jos aika antaisi periksi. Mukana on tavallista enemmän nuorta yleisöä, valtaosa kävijöistä on alle 35-vuotiaita, arvioi runoklubien järjestäjä Harri Hertell.

Lavarunous on houkutellut yleisökseen ihmisiä, jotka eivät tavallisesti käy runotapahtumissa. Hertellin mielestä lavarunoudessa on tärkeintä se, että siihen voi osallistua kuka tahansa.

- Se tekee siitä tasa-arvoista, mikä on hieno asia. Sitä tarvitaan, jotta runouteen ei liitettäisi sisäänpäin kääntyneitä ja elitistisiä mielikuvia. Lisäksi runoutta on helpompi lähestyä leikkimielisten tapahtumien kautta, arvioi Hertell.