Huono sisäilma riivaa suomalaisia

Sisäilmaongelmiin ja kosteusvaurioihin liittyvät uutiset ovat jo arkipäivää suomalaisille. Syynä on yleisesti kasvanut tietoisuus sisäilmasta, mutta myös rakentamiseen liittyvät laiminyönnit.

sisäilma
Meltolan päiväkodin sisäseinää
Imatran Meltolan päiväkodin sisäseinää.YLE

Sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan läheskään aina liity homeisiin, vaan muihin sisäilmaongelmiin.

- Tällaisia saattavat olla esimerkiksi pinnoista irtoavat yhdisteet, rakennetekniikan lehtori Timo Lehtoviita Etelä-Karjalan ammattiopistosta muistuttaa.

Home vaatii kosteutta

Lehtoviita korostaa, että kosteus on aina olennainen tekijä homeen syntymiseen.

- Kosteus saattaa myös irroittaa muita yhdisteitä, mutta pääsääntöisesti kosteusvaurioiden seuraus on homeongelma, Lehtoviita sanoo.

Lehtoviidan mukaan kaikkina ajanjaksoina rakennetuista taloista on löytynyt ongelmia.

- Kaikki rakenteet vanhenevat ja esimerkiksi vesieristys ei vain aina säily siinä kunnossa missä sen pitäisi olla, Lehtoviita sanoo.

Hänen mukaansa kunakin aikana on rakennettu pääasiallisesti sen aikaisen parhaan tiedon mukaan.

- Haaste on se, että nyt tulee uusia vaatimuksia rakentamiseen. Nämä edellyttävät nopeassa tahdissa nopeita ratkaisuita, eikä aina voi olla varma siitä ovatko ne toimivia, Lehtoviita sanoo.

Asumisterveysliiton asiantuntija Hannele Rämö muistuttaa, että jokaisessa kodissa pitäisi olla sisäilman kosteutta mittaava mittari. Näin esimerkiksi vaarattomat iho-oireet saadaan seulottua kenties homeesta johtuvista oireista, Rämö muistuttaa.

Etelä-Karjalan Radion "Kysy homeesta" -lähetyksessä kuulijoiden kysymyksiin vastasivat rakennetekniikan lehtori Timo Lehtoviita sekä Asumisterveysliiton asiantuntija Hannele Rämö.

Asiantuntjoille tulleita kysymyksiä:

Kysymys rakennusteknikan asiantuntijalle: Aiheuttavatko lämpöpumput seuraavan suuren ongelman rakennuskantaamme, kun niitä markkinoidaan ja käytetään asuntojen viilentämiseen kesähelteillä? Asuinrakennuksemme on suunniteltu pitämään lämmin sisällä ja koska kosteus seinärakenteissa siirtyy lämpimästä kylmempään päin, sijoitetaan seinärakenteen kosteussulku lähelle seinän sisäpintaan estämään kosteuden pääsy seinärakenteeseen. Jos sisälämpötila viilenetään ulkoilmaa kylmemmäksi, saattaa olla vaara, että ilman kosteus tiivistyy kosteussulun väärälle puolelle kastellen seinän runkorakenteen. Ilmiö on tuttu etelän lomareissuilta, kun viilennettyjen hotellihuoneiden parvekeikkunat ja -ovilasit valuvat lasin ulkopinnalle tiivistynyttä vettä. Siis onko aihetta huoleen?

- Jos sisätilaa jäähdytetään, niin kosteuden virta voi kääntyä ulkoa sisäänpäin jos ulkona on enemmän kosteutta.. Kun vielä höyrysulut ovat sisäpinnassa estämässä on tehty estämään kosteuden kertyminen sisältä ulospäin on olemassa vaara, että kosteus kerääntyy höyrysulun ulkopinnalle. Lisäksi ilmalämpöpumppuja ei alunperin ole vanhojen rakennusten osalta suunniteltu jäähdyttämiseen. Tähän liittyy riski ja rakenne pitäisi aina arvioida. Oikea arvioitsija olisi alaan perehtynyt ammattilainen. Aina kannattaa miettiä myös onko se jäähdytys niin tarpeellinen.

Ovatko rintamamiestalot tulleet tiensä päähän?

- Riippuu hieman siitä, että minkä ikäisistä rintamamiestaloista puhutaan. Yleisesti ottaen voi sanoa, että rintamamiestalot eivät ole tulleet tiensä päähän, Hannele Rämö toteaa.

- Rintamamiestalojen osalta on kuitenkin muistettava, että remontoinnissa pitää olla kuitenkin erittäin huolellinen, Timo Lehtoviita muistuttaa.

Voiko sisätiloissa oleva home oireilla ihottumana esimerkiksi lapsilla?

- Juuri ihottuma saattaa olla yksi merkki asuintalosta johtuvista sisäilmaongelmista, mutta varsinkin lapsien osalta syyt saattavat olla muuallakin, Hannele Rämö sanoo.

- Yksi sisäilmaan liittyvä ihottumaa aiheuttava asia saattaa olla myös liian kuiva sisäilma. Tästä puhutaan meillä ehkä liian vähän, Timo Lehtoviita sanoo.

Kuinka homevaivat voi todentaa ja todistaa? Itse olen altistunut usean vuoden ajan niin kotona kuin työpaikallakin rakennuksien homeilmalle. Työpaikalla jatkuva remontti päällä, tosin ilman todellisia tuloksia ja kotonakin asunnon omistajan puolesta ongelma hoidettu, kun näkyvät homeet on maalattu piiloon -87 rakennetussa rivitalossa. Ilmastoinniltaan ns. pullo talo.

Itselläni on parin vuoden ajan selkeästi pahenemaan päin olevia poltetuntoja hengityselimissä ja nyt ainakin vuoden nivelkipuja ja turvotuksia, jotka alkoivat sormista ja etenevät nyt suurempiin niveliin. Täsmäävätkö oireeni epäilyihini homemyrkytyksestä? Verikokeella ei kuulema voi todentaa, millä voi??

- Homeen aiheuttamien jälkien etsiminen verestä on vaikeaa ja menetelmä ei vielä ole valmistunut. Muusta kertomasta päätellen on kuitenkin todettava, että esimerkiksi vanhojen homeiden piiloon maalaaminen ei missään nimessä ole hyväksyttävä korjausmenetelmä.

Perheessämme sairastetaan jatkuvasti ilman erityistä syytä. Asumme 60-luvulla rakennetussa omakoti talossa. Voiko selittämättömälle sairastamiselle olla syynä talossa piilevä kosteus?

- Ensimmäiset oireet ovat yleensä ärsytysoireita: nenän tukkoisuutta, silmien kirvelyä tai että silmiä ei voi oikein pitää auki. Myös ylähengitystieoireet, selittämätön väsymys, päänsäryt ja infektiot. Vielä jos nämä kyetään kohdistamaan tiettyyn rakennukseen on kyseessä todennäköisesti huonosta sisäilmasta johtuva ongelma, Hannele Rämö muistuttaa.

Laitan kysymyksen nyt tyttäreni puolesta joka työskentelee opettajana Imatralla eräässä koulussa.Koulussa sisäilmaongelmat ovat menneet niin pitkälle, että opettajista kolmella on puhjennut astma. Tyttärelläni oireet ja yskiminen ovat pahentuneet eivätkä opettajat saa asiaa eteenpäin viedyksi. Kyseisestä koulusta on löytynyt sisäilmasta poikkeavuuksia, mutta edelleen opettajat tekevät töitä oppilaiden kanssa tiloissa missä sisätiloihin puskee pinnoille mustaa pölyä pöydille. Jos opettajat eivät vie tätä eteenpäin, niin miten tähän voi puuttua "ulkopuolinen": Ja millaisesta terveysriskistä saattaa olla kyse?

- Kokonaisriskiä on näiden tietojen perusteella vaikea arvioida. Toisaalta jos opettajia on sairastunut jo kolme, niin täytyy ihmetellä että työterveys ei tätä vie eteenpäin. Topakampi tapa olisi viedä asia työterveysviranomaisten tietoon. Kuntalainen voi olla yhteydessä kunnan terveystarkastajaan. Itse kuitenkin suosittelisin esittämään asiaa terveydensuojeluviranomaisille. Tällöin asiaan olisi reagoitava, eikä asiaa voi jättää sikseen, Hannele Rämö muistuttaa.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala