Karhun talviunesta etsitään apua ihmisten lääkintään

Tutkijat ovat saaneet selville, että talviunta nukkuvan karhun ruumiinlämpö ei laske kovin alas, vaikka sen energiantarve pienenee. Karhun elimistön toiminnan ymmärtämisestä saattaa olla apua ihmisten sairauksien kuten sydänkohtausten ja halvausten hoidossa.

luonto

Pienten talviunta nukkuvien nisäkkäiden ruumiinlämpö saattaa pudota hyvin alas. Näin ei kuitenkaan käy kooltaan enemmän ihmistä muistuttaville mustakarhuille, paljastaa Science-lehdessä julkaistu tutkimus.

Tutkijat havaitsivat, että mustakarhut eivät menetä talviunen aikana luu- ja lihasmassaa samaan tapaan kuin ihmiset, jotka ovat pitkään toimettomina. Jos mekanismia pystyttäisiin paremmin ymmärtämään, se saattaisi mahdollistaa uusien hoitojen ja lääkkeiden kehittämisen ihmisille, sanoo tutkija Brian M. Barnes Alaskan yliopistosta.

Talviunen prosessin selittäminen saattaisi auttaa osteoporoosin ja lihasten surkastumisen ehkäisyssä. Tutkijoita kiinnostaa myös mahdollisuus kehittää ilmiön pohjalta keinoja sydänkohtaus- tai aivohalvauspotilaiden hengen pelastamiseen. Jos tutkijat onnistuvat selittämään, miten karhun aineenvaihdunnallinen tarve pienenee talviunessa, kohtauksen saaneet ihmispotilaat voitaisiin mahdollisesti vaivuttaa samankaltaiseen tilaan. Näin voitaisiin pidentää aikaa, jonka kuluessa hoitoon on päästävä ennen kohtalokkaiden vaurioiden syntymistä.

Hoitojen kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä huomattavasti lisää tutkimusta.

Tutkijat tarkastelivat viittä mustakarhua kameroiden, äänityslaitteiden ja hapenkulutusta mittaavien laitteiden avulla. Karhuilla oli lähettimet, joiden välityksellä niiden ruumiinlämpöä, sykettä ja lihasaktiivisuutta seurattiin.

Tutkijat havaitsivat, että karhujen ruumiinlämpö laski muutaman päivän sykleissä noin 30 celsiusasteeseen. Sitten karhut alkoivat väristä ja niiden ruumiinlämpö nousi takaisin 36 celsiusasteeseen lähelle normaalia. Karhujen aineenvaihdunta oli kuitenkin selvästi tavallista vähäisempää. Ne kuluttivat happea vain 75 prosenttia niiden kesällä kuluttamasta määrästä. Sydämensyke puolestaan laski 55 lyönnistä vain 14 lyöntiin minuutissa.

Lähteet: AP, AFP